Suomalaiset kuluttavat ja kierrättävät enemmän vaatteita. Kierrätettyjen vaatteiden bisnes on maailmanlaajuista, jolla on hyvät ja huonot puolensa.

Kuva: UFF

UFF tiedotti, että suomalaiset lahjoittivat ennätysmäärän eli yli 15 miljoonaa kiloa vaatteita säätiön vaatekeräyslaatikoihin. Tämä tarkoittaa lähes kolme kiloa vaatteita per henkilö.

”UFF-keräyslaatikot tavoittavat yhä enemmän ihmisiä, ja suomalaiset ovat myös tietoisempia kierrätyksestä”, kertoo UFF:n viestinnän asiantuntija Maija Makkonen

UFF:lla on yli 3 400 keräyslaatikkoa ympäri Suomea. Laatikoihin heitetyt vaatteet lajitellaan eri käyttötarkoituksiin: tukkumyytiin, vähittäismyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. 

”Tietysti on myös mahdollista, että kulutus on yleisesti kasvanut, jolloin myös kierrätettyjen vaatteiden määrä kasvaa”, Makkonen pohtii.

Suomalaisten vaatekulutus on lisääntynyt

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 suomalainen käytti vaatteisiin ja jalkineisiin keskimäärin 870 euroa, kun vuonna 2000 niihin kulutettiin vain 560 euroa. Tämän lisäksi vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi eli samalla summalla saa yhä useamman t-paidan paljastaa Suomen tekstiili- ja muotiliiton kokoama tilastopaketti.

Suomalaisten vaatteiden kulutus on tuplaantunut parissa vuosikymmenessä, ja Texjäte-tutkimuksen mukaan Suomessa heitetään pois yli 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä vuosittain.

Kuva: Muoti- ja tekstiililiitto, Rahankäyttö tekstiiliin ja muotiin Suomessa ja Euroopassa.

UFF:n vaatelahjoituksista tehdyt tuotot ohjataan hyväntekeväisyyteen

”Suurin osa vaatelahjoituksista, yli 80 prosenttia myydään tukkumyyjille. Suurimmat tukkuasiakkaat ovat Baltian maissa, mutta niitä on myös Suomessa ja Venäjällä”, kertoo Makkonen.

Makkosen mukaan vähittäismyyntiin eli UFF:in myymälöihin ohjataan lahjoitusten parhaimmisto. Vuonna 2019 vain 4,7 prosenttia vaatelahjoituksista päätyi myymälöihin, mutta kysyntä myymälöissä on kasvanut jatkuvasti. Moni kuitenkin ihmettelee, miksi UFF:in liikkeissä vanhat vaatteet ovat usein jopa kalliimpia kuin vaatekauppojen käyttämättömät tuotteet.

”Jokaisella tuotteellamme on ilmastoarvon lisäksi myös hyväntekeväisyysarvo. Lisäksi koko logistiikka eli yli 3 400 vaatekeräysastiaa ympäri Suomea, lajittelu, työntekijät, liiketilojen vuokra ynnä muut kulut katetaan vaatemyynnin tuotoilla”, selittää Makkonen.

Kaikki UFF:n tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2019 aikana UFF ohjasi 2, 7 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön Afrikkaan ja Intiaan.  

” Tavoittelemme siis tuottoa, mutta emme voittoa ”, Makkonen selventää.

Dumpataanko huonokuntoiset vaatteet kehitysmaihin jätteeksi?

Kierrätettyjen vaatteiden myynti on maailmanlaajuista miljardibisnestä. Käytettyjä vaatteita Kiinasta, Yhdysvalloista ja Euroopasta myydään Afrikan markkinoille, jossa ne ovat miljoonia työllistävä harmaantalouden ala. 

Kriitikkojen mukaan länsimaalaisten huonokuntoisten vaatteiden dumppaaminen kehitysmaihin tappaa maiden oman vaateteollisuuden. 

”Me lähetämme suoraan Afrikkaan vaatteita vain yhteistyöjärjestöjen kautta niiden varainhankinnan avuksi.  Nämä vaatteet ovat yksinomaan asiakkaiden toivomusten mukaisesti lajiteltuja ja sellaisenaan uudelleenkäyttöön sopivia”, korostaa Makkonen.

Se mihin Baltian maiden tukkuasiakkaiden lajittelemat vaatteet päätyvät on sitten eri asia.  Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden käytettyjen vaatteiden päätepiste on useimmiten Itä-Eurooppa, mutta 18 prosenttia vaatteista päätyy Afrikkaan. 

Jotkut Afrikan maat ovat yrittäneet rajoittaa tai asettaa korkeita tullimaksuja kierrätetyille vaatteille suojellakseen omaa vaateteollisuuttaan. Tansania, Ruanda, Uganda, Burundi ja Etelä-Sudan aikovat jopa kieltää vanhojen vaatteiden tuonnin vuoteen 2019 mennessä, mutta Yhdysvallat torppasi yrityksen.  Ainut maa, joka näin teki, oli Ruanda vuonna 2018.

”Jos käytettyjen vaatteiden markkinat lopetettaisiin, Afrikan maiden paikallisen vaatetuotannon tilalle tulisi Aasian halpatuotanto, joka on esimerkiksi vaikuttanut suomalaiseen vaateteollisuuteen ”, kertoo Makkonen.

Makkonen haluaa korostaa käytetyn vaatebisneksen ympäristöystävällisyyttä ja työllistävää vaikutusta kehitysmaissa.

Myös Pohjoismaiden ministerineuvoston selvitys arvioi käytettyjen vaatteiden uudelleenkäytön Afrikan maissa tuovan ympäristösäästöjä ja luovan työpaikkoja.

”Kaikki ehjät ja puhtaat vaatteet, jotka voisi antaa ystävälle, voi myös lahjoittaa uudelleenkäyttöön UFF:n kautta”, ohjeistaa Makkonen.