Hyvinkään Hämeenkadun koulun erityisluokanopettaja Kirsi Lindroosin mukaan puhelin on kätevä tiedonhakuväline nopeisiin tiedonhankintoihin, mutta niiden haittapuolena on kiusaaminen somessa.
Koulun siirtyessä digiaikaan, myös erilaiset laitteet ovat lisääntyneet. Etenkin vuodesta 2017 lähtien digitaaliset oppimisympäristöt ovat tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi opetusta valtioneuvoston mukaan. Toisaalta oppilaiden oppimisvaikeudet ovat myös lisääntyneet.
Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 joka viides peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea. Myös keskittymisvaikeudet ovat vaikuttaneet oppimiseen ja etenkin älylaitteiden lisääntyminen on ollut osasyynä keskittymiskyvyn puutteeseen. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) mukaan monissa kouluissa älypuhelinten käyttöä on jouduttu rajoittamaan, esimerkiksi keräämällä puhelimet kännykkäparkkeihin tai sopimalla, että puhelinta ei oteta esiin tunnin aikana ollenkaan.
“Puhelin on hyvä lisä opiskeluun, mutta se myös koukuttaa helposti, jolloin keskittyminen vaikeutuu”, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Kouluilla erilaiset käytänteet
Jokaisella koululla on eri käytänteet puhelimen käyttämisestä tunneilla.
“Puhelinta käytetään tunneilla jonkin verran, mutta opettajan johdolla”, kertoo Helsingin Malmin peruskoulun rehtori Lasse Latomäki.
Luokka-asteella on merkitystä kuinka paljon haittaa puhelin aiheuttaa. Esimerkiksi 1-4 luokat ovat Hyvinkään Hämeenkadun koulun erityisluokanopettajan Kirsi Lindroosin mukaan hyvin tottelevaisia puhelimen käytön suhteen.
“Haitat näkyvät 5-6-luokkalaisilla, jotka käyttävät laitettaan vääriin tarkoituksiin, kuten pelaamiseen. Jos puhelimen käyttö häiritsee tuntia, siitä voidaan antaa kirjallinen varoitus”, toteaa Lindroos.
Keskittymisvaikeuksista kiusaamiseen
Haitta ei näy pelkästään keskittymisvaikeutena, vaan esimerkiksi kiusaamisen uusina muotoina, kuten kiusaamisena sosiaalisessa mediassa. Tämä näkyy usein ilkeinä kommentteina tai jopa salakuvaamisena.
Vaikka älylaitteet voivat aiheuttaa paljon haittaa, ne voivat luoda uusia tapoja oppia, kuten oppimispeli Kahoot!. Lisäksi laitteita voidaan käyttää apuvälineinä liikunnassa, kuten käyttämällä suunnistuksessa perinteisten rastien sijaan QR-koodeja.
“Älypuhelin on hyödyllinen lisä opiskeluun, esim ulkotehtäviin, kuten suunnistukseen tai museotehtäviin”, kiteyttää OAJ:n Salo.
Koulu ei voi vaatia oppilailta omaa laitetta
Perusopetuksen ollessa maksutonta, oppilailta ei voi vaatia omia laitteita, vaan koulun tulee hankkia tarvittavat laitteet.
“Jos omaa laitetta ei löydy, koulu huolehtii laitteen oppilaalle. Lisäksi tehtäviä voidaan tehdä pareissa tai jopa kolmen hengen ryhmissä”, kertoo erityisluokanopettaja Lindroos.
Helsingin yliopiston kasvatustieteiden apulaisprofessori Kalle Juuti toivoo tulevaisuudessa kaikilta opiskelutasoilta enemmän yhteisiä projekteja mobiililaitteita hyödyntäen.
“Toivon, että tulevaisuudessa älylaitteita sovellettaisiin oppilaiden yhteisiin projekteihin enemmän”, tokaisee Juuti.
Lähteet:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161383/6-2019-Digiajan%20peruskoulu_.pdf (luettu 3.12.21)
https://www.tilastokeskus.fi/til/erop/2020/erop_2020_2021-06-08_tie_001_fi.html(luettu 2.12.21)
