Arkkitehti Katariina Rautiala pitää rakennusten ajattomuudesta ja siitä, että rakennus vanhenee kauniisti. Yksinkertaisuus ja pienet poikkeamat tekevät rakennuksesta puhuttelevan. Kokonaisuuden tulee olla rauhallinen eikä rakennuksen tarvitse huutaa olemassaolollaan.
Katariina on lapsesta asti ollut luova, pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta sekä käsillä tekemisestä. Alun perin hänestä piti tulla taidemaalari isotätinsä tapaan, mutta äidin kehotuksesta Katariina laajensi opinahjojen kirjoa ja pyrki Lahden Muotoiluinsitituutin ohella Teknisen Korkeakoulun arkkitehtuurilinjalle. Hän pääsi opiskelemaan molempiin oppilaitoksiin ja valitsi arkkitehtuurin, vaikka hänellä ei siinä vaiheessa ollut paljoa tietoa arkkitehdin ammatista.
– Äitini suosituksilla päädyin opiskelemaan arkkitehtuuria enkä ole valintaani katunut, sanoo Katariina.
Arkkitehti johtaa suunnittelukoneistoa
Rakennusten suunnittelu alkaa Katariinan mukaan tilan ja ympäristön ymmärtämisestä. Arkkitehdin ensimmäinen tavoite on ymmärtää, kenelle rakennus suunnitellaan ja miten siitä saadaan mahdollisimman toiminnallinen ihmisille, jotka sitä käyttävät. Arkkitehdin tavoite on luoda mielenkiintoista ja miellyttävää ympäristöä.
– Rakennuksen suunnittelussa on paljon tavoitteita, koska koko koneisto tilaajatahosta lähtien on muihin suunnittelun osa-alueisiin laaja. Arkkitehdin tavoitteiden tulee hitsautua yhteen muiden teknisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa. Arkkitehdilla saa olla visioita ja näkemyksiä, eli mielekkyyttä pitää olla, jotta pystyy seisomaan suunnitelmansa takana. Yhtenäisen kuvan hallitseminen on tärkeintä ja se, että pystyy luomaan kokonaisuuden, joka palvelee mahdollisimman hyvin tarkoitusta, mihin se on suunniteltu, Katariina määrittelee.
Ihmislähtöisyys on rakennussuunnittelun perusta, vaikka asuntotuotannon tulee olla myös kustannustehokasta ja tuottaa rahaa sijoittajille. Arkkitehdit eivät voi tehdä kaikkea mitä haluavat, vaan rakennus on aina monen tekijän summa. Suunnitteluprosessi etenee systemaattisesti ja sitä ohjaa työryhmä, joka koostuu useista projektiin vaikuttavista tahoista.
– Arkkitehti on aluksi yksin, mutta nopeasti alkaa muun ryhmän kokoaminen. On rakentamiseen ryhtyvä tilaaja tavoitteineen, on rakennesuunnittelua, LVI-tekniikkasuunnittelua, pohjarakenne- eli geo-suunnittelua, kustannussuunnittelua sekä rakennusvalvontaan ja lupateknisiin asioihin liittyvää suunnittelua. Arkkitehti on vain yksi osa kokonaisuutta, mutta toimii pääsuunnittelijana ja pitää kaikkea hyppysissään. Kuuntelee ja koordinoi suunnitteluprosessia, kertoo Katariina.
Hyvä arkkitehtuuri on muuntojoustavaa
Arkkitehtuurissa on Katariinan mukaan olennaista sen sijoittuminen ja soveltuminen ympäristöön. Rakennusten tulee olla toiminnoiltaan järkeviä, muuntojoustavia, ja ne ovat aina suunniteltu ihmisten käyttöön. Muuntojoustavuudella tarkoitetaan rakennuksen tai rakenteen kykyä mukautua käyttöiän aikana tapahtuviin toiminnallisiin, tekniseen järjestelmään liittyviin tai käyttötarkoituksen muutoksiin. Muuntojoustavuus on käsitteenä suhteellisen uusi, vaikka monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat kuuluneet suomalaiseen rakennusperinteeseen kauan.
– Rakennuksen tulee aina olla toiminnoiltaan järkevä ja huomioida ympäristö. Itse pidän yksinkertaisista, hiljaisista rakennuksista, jotka eivät huuda olemassaoloaan. Käytetään kauniisti vanhenevia materiaaleja, joissa voi olla pientä outoutta ja poikkeamaa. Kokonaisuus on rauhallinen, rakennus kestää aikaa ja vanhenee kauniisti. Nykyään rakennusten elinkaari suunnitellaan usein vain viideksikymmeneksi vuodeksi, joten arkkitehtina sitä toivoisi, että rakentaminen olisi muuntojoustava ja kestäisi aikaa paremmin, sanoo Katariina.
Ajattomuuden trendi ja mykistävä hiljaisuus
Arkkitehtuurin viimeisimmät trendit eivät innosta Katariinaa. Hän mainitsee muun muassa kerrostalojen parvekkeiden lasittamisen ja pientalojen valtavat ikkunat.
– Kun asuntosuunnittelua tehdään, usein parvekkeet lasitetaan ja rakennuksen fasadista tulee lasinen Lumonin julkisivu, mikä luo voimakasta arkkitehtuuria ja ympäristöä. Toisaalta tehdään pientaloihin suuria, kerroksen korkuisia ikkunoita, jotka eivät välttämättä sovi rakennukseen. Jälkikäteen tuskaillaan sitä, kun aurinko paistaa sisään ja talo ylikuumenee, Katariina kertoo.
Katariina pitää enemmän ajattomuudesta kuin trendien seuraamisesta.
– Rakennuksen tulee ilmentää aikaa, eli milloin se on tehty. Aikakausien eri kerroksissa voi olla trendivirtauksia, mutta ne eivät enää ole kansallisia, vaan samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Itse pidän trendeistä, esimerkiksi massiivirakentamisesta, jossa palataan ajassa taaksepäin ja tehdään seinärakenteista paksumpia, yksiaineisia. Nämä trendit eivät ole välttämättä niin kustannustehokkaita, sanoo Katariina.
Katarina Rautalan mielestä rakennuksen koko ei ole pääasia sen vaikuttavuuden osalta, vaan hän voi saada mykistäviä kokemuksia vaatimattomista rakennuksista. Tärkeintä on paikka ja materiaalit, jotka puhuttelevat hienotunteisuudellaan.
– Hengelliset rakennukset kuten kirkot ja muut hiljentymistilat puhuttelevat. Niissä on jotain mykistävää, jopa mystistä. Yhtä lailla mykistävä voi olla pieni hirsirakennus keskellä metsää, jossa on syvä hiljaisuus ja materiaalien tuntu. Rakennuksen ei tarvitse olla tunnetun arkkitehdin suunnittelema – se on vain paikka ja materiaalit, jotka puhuttelevat hienoudellaan, määrittelee Katariina.
Mitä arkkitehti haluaa vielä suunnitella?
– Suunnittelen paljon asuntoarkkitehtuuria tällä hetkellä. On kivaa suunnitella yksityisasiakkaille, kun he suhtautuvat suunnitteluun pienellä leikkimielisyydellä ja intohimolla. Kivointa olisi vielä suunnitella talo itselleni. Siitä voisi tehdä juuri sellaisen kuin minä haluan, Katariina toteaa lopuksi.
Varmaa on, että Katariinan talosta tulee hillitty, kauniisti vanheneva ja muuntojoustava. Rakennus huomioi ympäristön ja ihmiset, jotka siinä asuvat eikä se huuda olemassaoloaan.
Artikkelikuvat: Arkkitehtitoimisto Pook verkkosivu
Kuuntele koko haastattelu:
