Kiinnostus ja intohimo. Ne ovat yleiset syyt valmentaa. Se on myös yksi Janne Laineen syistä valmentaa jääkiekkoa. Janne toimii Helsingin IFK:n maalivahdeista vastaavana. Ja yhtenä joukkueista, jossa Janne käy valmentamassa on C-juniorit. Syitä valmentaa on monia muitakin kuin kiinnostus ja intohimo. Jannelle niitä ovat muun muassa seuraavat:

”Varmaan kiinnostus ihmisiä kohtaan. Lisäksi ihmisten vuorovaikutustaidot ja käyttäytyminen kiinnostaa. Ja tässä työssä näkee hyvin oman kätensä jäljen”.

Maalivahtivalmentajat ovat yksilövalmentajia joukkueurheilussa, kuten maalivahdit ovat käytännössä yksilöitä joukkueen sisällä. Maalivahdeille on jääkiekossa siksi myös omat valmentajansa. Valmentajalta vaaditaan maalivahtia kouliessa hieman eri asioita kuin koko joukkueen kanssa.

Maalivahtien valmentaminen on yksilökeskeisempää kuin joukkueen valmentaminen.

”Kun keskittyy kahteen pelaajaan niin jää enemmän aikaa pelaajalle. Ja pystyy vaikuttamaan enemmän kehitykseen. Nuorten pelaajien valmentaminen on tyystin erilaista kuin aikuisten. Esimerkiksi paineet junioreiden parissa ovat pienemmät”.

Nuorilla maalivahdeille on selkeä oppimisenhalu.

Vaivat oman uran jarruna

Janne pelasi itsekin nuorena. Mutta selkävaivat loivat jarrua uralle. Janne huomasikin jo A- ja B-ikäisenä, että kannattaa keskittyä myös enemmän opiskeluun, kun ura voi tyssätä, yllättävänkin nopeasti. Janne käy edelleen välillä jäillä.

”Pelasin aina A- tai B-junioreihin asti tavoitteellisesti. Vaivat sai tajuamaan realiteetit ja opiskelun kannattavuuden. Lisäksi oma pelikokemus auttaa valmennuksessa. Pelin ymmärtäminen auttaa valmentajana. Varsinkin pelaajia kohtaan”

Janne on valmentajana hyvin perusteellinen. Vahvuuksia kysyttäessä ne tulevat hyvin esille. Hän haluaa löytää asioille syy-seuraus-suhteen. Sen jälkeen myydä korjauksen pelaajalle.
Ja mietin ensin itse miten asiat pitäisi tehdä. Sitten esitän sen vasta pelaajalle.

Myös vuorovaikutussuhteita hän pitää selkeänä vahvuutena. Moniammatillisuudesta on hyötyä. Tässä lajissa käytettäviä taitoja on kerrytetty matkan aikana, kuten opettamista. Kehityksen kohteita löytyy myös:

”Kärsivällisyyttä tarvittaisiin lisää vielä. Pitäisi uskaltaa antaa aikaa lisää eikä olla liian kärsimätön”.

Valmennuksen kohokohtana ei ole mikään yksittäinen voitto, vaan monille nuoria valmentaneelle hyvinkin tärkeä asia. Kun valmennettavat pääsevät urallaan eteenpäin ja hyviin paikkoihin pelaamaan. Valitettavasti kaikki eivät päädy HIFK:n edustukseen pelaamaan, kun paikkoja on kaksi kappaletta joukkueessa.

Suomalainen valmennus ja kehitys

Suomalainen maalivahtivalmennus on ollut maailmalla hyvin arvostettua. Mutta Janne näkee myös parantamisen varaa tietyissä asioissa.

”Kilpailuetu muihin on syöty. Me suomalaiset tehtiin pioneerityötä ja siirrettiin osaamistamme ulkomaille. Nyt muualla on ero kavennettu kiinni”.

Suomi oli edelläkävijänä maalivahtivalmennuksessa pitkään. Suomessa oli yhteinen näkemys maalivahtien valmentamisessa, joten sitä haluttiin luonnollisesti muualla maailmassa kopioida. Myös selkeä näkemys valmentajalta löytyy, millä uusia huippumaalivahteja saadaan myös tulevaisuudessa.

”Saadaan 2000-luvulla syntyneille ymmärtämään lajin asettama vaatimustaso. Ja kovan työnteon kulttuuri. Nykypäivinä pelaajilla on niin paljon eri vaihtoehtoja liikunnan sijaan”.

Haastattelusta paistoi läpi Jannen intohimo lajia kohtaan. Hänen kaltaisten takia Suomessa ei kannata olla huolissaan jääkiekkojunioreiden kehityksestä.