Saaristo on tullut jälleen kaupunkiin. Tänä vuonna Stadin Silakkamarkkinat on koonnut Kauppatorille yhteensä 39 myyjää. Markkinoiden päätähti on silakka, jota on tarjolla monessa muodossa ja mausteessa. Perinteisiin valikoimiin kuuluvat maustekala, suolasilakka ja suutarinlohi. Uutta tapahtumassa on Saaristolaistori Mantan läheisyydessä sekä markkina-aiheiset ruuat Torikortteleiden ravintoloissa.
On Stadin Silakkamarkkinoiden toinen päivä, ja kauppa käy kuumana. Kirjaimellisestikin, sillä tuulettomassa säässä aurinko helottaa kuin keskikesällä. Eipä uskoisi olevan lokakuu! Suuntaan Kolera-altaan Etelärannan puolelle, jossa ammattikalastajien veneitä on vieri vieressä. Monilla markkinakävijöillä on kasvomaskit, mikä viestii vastuullisuudesta: koronan uhka ei unohdu ulkonakaan.
Per-Erik Wikströmin Fina-Lottasta leijailee nenään paistetun silakan tuoksu. Veneessä onkin täysi hyörinä, kun kaikki valmistetaan tuoreeltaan myyntiin paikan päällä. Myyjät ovat pitkän linjan markkinakonkareita, ja meno on miehillä lupsakka – vielä huomattavan korkeassa iässäkin.
Palkituilla silakkatuotteilla on makua ja menekkiä
Silakkamarkkinoiden avajaispäivän yhteydessä on jo 1970-luvulta alkaen kokoontunut vuosittain vaihtuva, laaja-alaisesti ruoka-alan ihmisistä sekä maallikkojäsenistä muodostuva Silakkaraati, joka arvioi kolme parasta ammattikalastajien tuotetta kahdessa kategoriassa: vuoden maustekala ja silakkayllätys. Tunnustuksen saaneet kalastajat on helppo tunnistaa myyntikojuissa roikkuvista viireistä.
Vuoden silakkayllätys-sarjan voittajalla Ämmäkarin silakalla on kysyntää. Asiakasvirta on lähes katkeamaton.
“Tuotteita ja määriä on vaikea arvioida, etenkin näissä poikkeusoloissa, kun ei yhtään tiedä, mitä odottaa. Vaikka eilinen avajaispäivä oli hiljainen, onneksi nyt on asiakkaita”, huikkaa merikarvialainen kalastaja Toni Rantamaa.
Kolmannen sijan silakkayllätys-sarjassa saivat Jörgen ja Johanna Kellgren Pellingistä inkiväärisilakallaan. Raadin mukaan tuotteessa on “erinomainen koostumus ja ihanasti rouskuva inkivääri. Pirteä ja sopivasti makea.”
Vuoden maustekalan voittaja, pyhämaalainen Vento Aalto pitää kojuaan kalastajakujalla. Hän suosittelee minulle lime-pippurisilakkaansa, jota maistan heti. Taivaallista! Maku on raikas, ja kuorittu silakka suussa sulavan pehmeä. Kiitän, otan paketin herkkua mukaani ja jatkan matkaa.
Kermainen kalakeitto kuuluu olennaisena osana Silakkamarkkinoiden ruokatarjontaan. Sitä tarjoaa myös perinnelaiva Olga, jossa riittääkin asiakkaita. Tarjoilija kertoo, että tuttuja asiakkaita käy heillä vuodesta toiseen, monille keiton nauttiminen on odotettu perinne.
Tällä kertaa jätän kalakeiton väliin, on liian kuuma muutenkin. Päätän suunnata kohti Saaristolaistoria, jossa on väljempää. Hengähdän hetkeksi ja istahdan kahville. Kaivan limesilakan pussistani ja mutustelen silakkaherkkuani muovilusikalla suoraan purkista. Ah!
Katseeni kiinnittyy läheisen kojun kauniin värisiin päähineisiin. Viereisen kahvipöydän seurueessa käy iloinen, lennokas puhe. Joku heistä on kojun myyjä. Noustessani minut jo huomataan ja tunnistetaan toimittajaksi. Käykin ilmi, että paikalla on itse pipojen kutoja, Matti Tikkanen, joka ystävällisesti esittäytyy minulle ja lupaa tulla kuvaan.
Tämän taiteilijaperheen tarinoita kuuntelisin kernaasti koko päivän, mutta toivotan hyvät päivänjatkot, sillä kierrokseni jatkuu vielä Torikortteleihin.
Silakkamarkkinat lautasella – Nam!
Ensimmäistä kertaa Stadin Silakkamarkkinat levittäytyy myös Torikortteleiden ravintoloihin Senaatintorin läheisyyteen. Kyseessä on Silakkamarkkinat lautasella -ravintolaviikko, jonka aikana kaikkiaan 13 ravintolaa tarjoaa silakkaa ja muita markkinoiden henkeen sopivia kala-annoksia kohtuulliseen hintaan.
Poikkeusoloja, perinteitä ja uusia innovaatioita
Miten Stadin Silakkamarkkinat on pyörähtänyt käyntiin, tapahtuman vastaava tuottaja Susa Nokelainen?
“Oikein hyvin. Olemme iloisia, että tässä maailman ajassa pystyimme järjestämään tapahtuman. Koronan takia olemme kiinnittäneet paljon huomiota turvallisuuteen ja etäisyyksiin, ja siksi markkinoiden oheisohjelma on tänä vuonna jätetty väliin, eikä tapahtumalavaa ole. Perinteinen pormestarin avajaispuhe ja muuta ohjelmaa on koottu nettiin. Toisaalta voi sanoa, että nyt olemme palanneet tapahtuman juurille, jolloin Silakkamarkkinoiden keskiössä on tuote ja tuotteen myyjä.”
Millainen rooli Silakkamarkkinoilla on?
“Vuosien varrella ympäristötietoisuus on lisääntynyt, ja tapahtumallamme olemmekin entistä enemmän ajassa kiinni. Ammattikalastus on katoava elinkeino, ja olemme onnellisia, että meillä edelleen on sama määrä kalastajia kuin aikaisemmin. Markkinat antavat arvoa tämän ammattikunnan työlle. Tapahtumalla kiinnitämme huomiota myös Itämeren hyvinvointiin. Kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä, koska silakanpyynti poistaa fosforia vedestä. Silakan syöminen on siis ekoteko!”
Mitä erityistä markkinoilla on tänä vuonna?
“Kokonaan uutta on Saaristolaistori, jonne tuottajamme ovat pieteetillä kuratoineet yrittäjiä ja käsityöläisiä, joiden tuotteet sopivat saaristolaiskulttuuriin. Mantan vieressä on kahvilaterassi, jossa voi istuskella ja nautiskella myös vaikkapa viiniä. Lisäksi kokeilemme ensimmäistä kertaa Silakkamarkkinat lautasella -ravintolaviikkoa yhteistyössä Torikortteleiden kanssa. Toivomme, että näissä voisi olla suunta, joka jää elämään vastaisuudessakin.”
Mitä suosittelet markkinakävijöille?
“Tänä vuonna ajattelin itse kokeilla inkiväärisilakkaa, joka kuulostaa eksoottiselta yhdistelmältä. Tietenkin suosittelen myös perinteisiä kalatuotteita. Vanhojen purjelaivojen ravintoloissa voi nauttia myös ihanaa kalakeittoa. Ja vaikkei ostaisikaan mitään, torille voi vain tulla kuljeskelemaan ja katselemaan veneitä ja perinnepurjelaivoja, jotka tuovat kaupunkiin saaristolaisen syystunnelman.”
Kuvat: Tua Sysimiilu
