Ystäväpiiri-toiminta on toiminut Suomessa jo 12 vuotta. Itä-Suomen alueella koulutettuja Ystäväpiiri-ohjaajia on tällä hetkellä 200, Kuopion ja Siilinjärven alueella noin 40. Koko Suomessa Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut yli 9 000 iäkästä ihmistä. Ystäväpiirit keskittyvät toiminnassaan yksinäisyyttä kokevien iäkkäiden auttamiseen ja heidän yksinäisyytensä lieventämiseen.

Minna Partanen toimii Ystäväpiiri-toiminnan Itä-Suomen alueohjaajana. Ystäväpiiri on osa Vanhustyön keskusliiton toimintaa ja keskusliitto järjestääkin Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksia ympäri Suomen. Näiden koulutusten yhteydessä paikkakunnille syntyy uusia Ystäväpiiri-ryhmiä. Partanen toimii Ystäväpiiri-ohjaajien ja Ystäväpiiri-ryhmäläisten tukena Itä-Suomen alueella. Hän ja erääseen paikalliseen Ystäväpiiriin kuuluva Heta Parviaisen kertovat kokemuksistaan.

Alku tutkimuksessa

Ystäväpiiri-toiminta alkoi siitä, kun Vanhustyön keskusliitossa tehtiin vuosina 2002–2006 tutkimus, joka käsitteli iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, sen yleisyyttä ja siihen johtaneita syitä. Lisäksi tutkimus käsitteli yksinäisyyden seurauksia esimerkiksi iäkkäiden ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

–Silloin Vanhustyön keskusliitossa lähdettiin kokeilemaan ryhmämuotoista toimintaa. Sen kaltaista toimintaa Ystäväpiireissä on tänäkin päivänä, kertoo Minna Partanen.

Partasen mukaan ryhmämuotoisella toiminnalla voidaan vaikuttaa iäkkäiden yksinäisyyden lieventymiseen.

–Yksinäisyys on lieventynyt tutkimusten mukaan yhdeksällä kymmenestä osallistujasta, hän toteaa ylpeänä.

Lisäksi iäkkäiden ihmisten elämänlaatu on ryhmätoiminnan myötä parantunut. Se on näkynyt muun muassa toimintaan osallistuvien vähentyneessä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Ryhmätoiminta edistää siis kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ystäväpiiri-ryhmät kokoontuvat 12 kertaa kerran viikossa ryhmäohjaajien kouluttautumisen yhteydessä. Tavoitteena on kuitenkin, että ryhmissä alkanut ystävyys ei pääty viikkojen päättyessä.

–Ohjattu ajanjakso voi olla alku jollekin jatkuvalle ja pysyvälle, toteaa Partanen.

Kontaktit täten vain luodaan ryhmätilanteissa ja niiden annetaan kasvaa siitä luonnolliseksi yhteydenpidoksi ja ystävyydeksi.

–Iäkkäänäkin on vielä mahdollista saada uusia ystäviä ja vähentää sitä kautta yksinäisyyttä, Partanen toteaa.

Monenlaista toimintaa

Ystäväpiireissä pääasiassa jutellaan päivän ja viikon asioista. Joskus myös jumpataan tai lauletaan. Kun ryhmän jäsenten omat puheenaiheet loppuvat, saattavat ryhmäohjaajat ottaa puheeksi myös jonkun päivän erityisen aiheen. Muun muassa onnellisuudesta on puhuttu.

Ryhmätoiminnan sisällöt nousevat aina osallistujien toiveista. Kaikki Ystäväpiirit ovat erilaisia ja ryhmäläiset itse ovat pääosassa. Ohjaajat ovat vain mahdollistamassa ryhmäläisten esittämiä toiveita. Niiden tullessa esiin he pyrkivät täyttämään ryhmätapaamisia jäsenille mieluisella sisällöllä.

Toimintaan voi kuulua muun muassa kulttuuria, liikuntaa ja musiikkia. Kaikki ryhmien jäsenet eivät tosin jaksa tai halua lähteä kaikkeen – tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja keskustelu.

–Ystäväpiiri-ryhmät voivat halutessaan retkeillä, kertoo Partanen.

–Pyritäänkin siihen, että ne voisivat käyttää paikallista taide-, kulttuuri- ja liikuntatarjontaa.

–Kyllähän se piristää, kertoo Heta Parviainen Ystäväpiirissä käymisestä.

Yksinäisyydestä jäseneksi

Heta Parviainen päätyi liittymään Ystäväpiiriin erään ryhmäohjaajan pyynnöstä. Hänet huomioitiin hyvänä mahdollisena ehdokkaana Ystäväpiirin jäseneksi, kenties Puijonlaakson Palvelukeskuksen suunnalta, jossa hänet tunnetaan. Hän on ollut leskenä jo hyvän aikaa ja lapset asuvat muualla, joten yksinäisyys kyllä vaivasi.

Parviainen on ollut nyt Ystäväpiiri-ryhmätoiminnassa mukana jo pidempään, syksystä 2016 alkaen. Tuolloin Puijonlaakson alueelta koottiin Ystäväpiiri-ryhmä ohjaajakoulutuksen ohessa, ja hänet pyydettiin mukaan.

–Vanhuus kun tulee, se on vaivoja täynnä, Parviainen sanoo.

–Kuulo ja näkö ovat heikentyneet. Ennen osallistuin kaikkeen elämässä.

Näön mentyä Parviaisen on ollut kuitenkin vaikeampaa osallistua mihinkään. Siksi hänestä tuntui hienolta, kun häntä pyydettiin osalliseksi Ystäväpiiriin.

Minna Partanen vahvistaa, että kuulon ja näön heikentyminen, samoin kuin muutkin muutokset toimintakyvyssä, voivat usein olla ikääntyvien yksinäisyyden taustalla. Kun ei ole enää aistien heikennyttyä mielekästä olla isoissa porukoissa, sosiaalinen piiri kaventuu. Juuri tästä syystä Ystäväpiiri-ryhmät pidetään pieninä; joka ryhmissä on korkeintaan kahdeksan henkeä. Pienessä ryhmässä on helpompi tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Parviainen kokee juuri huonon näkönsä vuoksi, että porukassa on turvallisempaa lähteä esimerkiksi konsertteihin. Yksin ei välttämättä tulisi lähdettyä.

–Kyllä ystäviä kaipasikin, hän kertoo.

–Niitä ei vain enää saa samalla tavalla kuin nuorempana.

Ystäväpiiri on lievittänyt Parviaisen yksinäisyyttä ja hän aikoo olla Ystäväpiirissä mukana edelleen niin pitkään kuin mahdollista.

Heta Parviainen (vas.) ja Minna Partanen ovat mukana Ystäväpiirin toiminnassa omilla tavoillaan. (KUVA: Anniina Savolainen)

Anniina Savolainen

Julkaistu Kaupunkilehti Kukossa