Eduskunnan käsittelyyn edennyt Kaivoslaki nyt! – kansalaisaloite vaatii välittömiä korjauksia nykyiseen kaivoslakiin. Vuonna 2011 voimaan tullutta uutta kaivoslakia ei ole sovellettu Suomessa vielä kertaakaan.

Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppäsen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Anne Baggen vireille panemaan kansalaisaloitteeseen ryhdyttiin keräämään nimiä tammikuussa 2019. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tasaisen hitaasti kasvanut nimilista oli kerännyt noin neljänneksen tarvittavasta 50 000 nimestä. Heinäkuun alussa aloitettu kampanjointi aloitteen puolesta toi lyhyessä ajassa tarvittavat 38 000 allekirjoitusta, ja lakialoite eteni eduskunnan käsittelyyn.

Lokakuun puolivälissä lakialoite käsiteltiin eduskunnassa, ja kaikki puolueet sitoutuivat epäkohtien korjaamiseen. Kokonaisuudistukselle ei nähty tarvetta. Suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat nykyinen valtausperiaate, joka mahdollistaa malmi- ja mineraaliesiintymien löytäjälle mahdollisuuden varata esiintymän itselleen jopa 17 vuodeksi. Suomen maaperän mineraalit eivät ole valtion tai maanomistajan omistuksessa sen jälkeen, kun kaivosyhtiö saa luvat.

Kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kaivostoimintaan omalla alueellaan. Kaivostoimintaa ei veroteta, eikä metalleja ole pakko jalostaa Suomessa. Voitot valuvat ulkomaille. Ympäristöhaitat tai kaivosyhtiön konkurssin jälkisiivoukset jäävät suomalaisten maksettaviksi. Näiden varalle vaaditaan tulevaisuudessa tietyt vakuudet.

Kaikki kaivoslaueelta löytyvät luonnonrikkaudet ovat yhtiön käytettavissä, vaikka lupaa olisi haettu vain yhdelle mineraalille. Jos kaivosyhtiö löytää alueelta esimerkiksi kultaa ja uraania, he voivat luvittaa ensin kullankaivuun, ja myöhemmin uraanin louhinnan. Nykyiset valitusprosessit ovat niin hitaita, että kaivosyhtiöt ehtivat louhia varannot tyhjiksi ennen valitusten käsittelyä.

Hallitusohjelmaan kirjatut täsmäkorjaukset nykyiseen kaivoslakiin tulevat käsittelyyn vuonna 2020. Korjaukset liittyvät ympäristövaikutuksiin, kuntalaisten tiedonsaantiin ja vaikutusmahdollisuuksiin, kaivostoiminnan vakuuksiin sekä kaivos- ja ympäristölainsäädännön yhteensovitukseen. Osaa kansalaisaloitteen vaatimista menettelyistä ei ole kirjattu kaivoslakiin, vaan ne kuuluvat ympäristö-ja luonnonsuojelulakien piiriin.

Puheenvuorojen jälkeen lakialoite lähetettiin talousvaliokunnan käsiteltäväksi.

Kaivostoiminnan aiheuttamat haitat vaikuttavat alueen lähellä asuvien ihmisten elämään.

Asiantuntijoiden mielestä luvat pitäisi käsitellä samanaikaisesti 

Eduskunnan talousvaliokunta kuuli marraskuun alussa lakialoitteen taustahenkilöitä sekä kaivoslainsäädäntöä eduskunnan pyynnöstä selvittänyttä tohtori Pekka Vihervuorta.

Lakialoitteessa ja Vihervuoren selvityksessä oli useita yhtymäkohtia, mutta Vihervuori nosti esille lakiteknisiä ongelmia. Hänen mukaansa aloitetta on vaikea arvioida, koska teknisesti esitys oli keskeneräinen. Yhteenvetona hän totesi, että kaivos- ja ympäristönsuojelulakia  pitäisi korjata ja arvioida samanaikaisesti. 

Nykyisen käytännön mukaan ympäristö- ja kaivosluvat käsitellään erikseen. Lupien käsittelyssä noudatetaan niin sanottua “yhden luukun lakia”, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminnanharjoittaja voi vapaaehtoisesti pyytää lupien rinnakkaista käsittelyä. Ympäristölupien käsittely vie enemmän aikaa, jolloin kaivostoiminta aloitetaan heti, kun kaivoslupa on myönnetty. Kansalaisaloite muuttaisi käytäntöä niin, että ympäristölupa nostettaisiin etusijalle. Vihervuoren ehdotus ongelman ratkaisuksi on hyväksyttää molemmat luvat samalla viranomaisella. 

Kaivostoiminnan aiheuttamat haitat vaikuttavat alueen lähellä asuvien ihmisten elämään. Asuinalueiden arvo laskee, ja matkailuyrittäjät kärsivät. Myös vesialueet ovat vaarassa pilaantua. Yhtiöiden maksamat korvaukset perustuvat tällöinkin vapaaehtoisuuteen. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjtin mukaan kaivoslain muutoksella on kiire EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n tuomien riskien vuoksi. Jos ei kuntia eikä maanomistajia kuunnella ennen lupien myöntämistä, ja yhtiöt ajautuvat riitoihin heidän kanssaan, kaivosyhtiö voi vaatia kunnilta tai valtiolta korvauksia CETAan vedoten.

Vihervuoren mukaan kansalaisaloitteen lakiehdotukset eivät itsessään sovellu lakimuutoksen pohjaksi, mutta aloitteessa esiin tuodut näkökohdat tulisi ottaa huomioon tulevassa säädösvalmistelussa. Kaivoslakimuutokset käsitellään eduskunnassa vuoden 2020 aikana.