Espoossa, lähellä Kuninkaantietä on kyltti ”Talomuseo Glims”. Glims on pääkaupunkiseudulla harvinaisuus: omalle paikalleen museoitu kotitila. Perillä odottaa satoja vuosia vanha pihapiiri. Upea idylli – piilossa keskellä Espoota!

Aino Osola toivottaa kävijät tervetulleeksi Glimsin alueelle virkistäytymään myös sen jälkeen, kun museonäyttely on nähty. (KUVAT: Minna Branders)

Glims on toiminut tilaa viljelleen espoolaisperheen asuntona jo ainakin 1500-luvulla. Siinäpä perspektiiviä. Espoo on kaupunkina vasta keski-iässä, 46-vuotias.

Salaa Tallinnaan shoppailemaan

”Glims on tyypillinen, oman aikansa espoolaisasumus. Espoo oli satoja vuosia vaurasta ja pääosin ruotsinkielistä maaseutua”, kertoo museolehtori Aino Osola.

Glimsin alkuaikoina ei ollut kauppoja. Kaikki piti joko tuottaa itse tai vaihtaa. Ostoksilla käytiin pääasiassa Helsingissä, joskus myös Tukholmassa tai omilla veneillä salaa Tallinnassa. Ruotsin kuningaskunnassa ei suvaittu Venäjän-matkailua.

Esimerkiksi kalaa ja turkiksia käytiin vaihtamassa suolaan. 1800-luvulla espoolaisten suosittuja maksuvälineitä olivat maito ja puutavara.

1800- ja1900-luvut olivat Glimsissä Lönnbergin suvun aikaa. Tilalla harjoitettiin maanviljelyä 1920-luvulle asti. Vuonna 1906 Johan Lönnberg myi koko laajan maa-alueensa, 200 hehtaaria, AB Grankullalle. Alue oli käytännössä lähes koko nyky-Kauniainen. Siitä alkoi Kauniaisten tarina.

Poliisilaitos ja kapakka omassa pihassa

Johan ja Aurora Lönnberg asuivat tyttärineen pienemmässä asuinrakennuksessa, Johanin äiti ja perheetön veli Emil isommassa. Johan piti talossaan kestikievaria, Emil oli nimismies. Kätevää. Poliisilaitos ja kapakka omassa pihassa. Ja asiakkaita riitti. Glims sijaitsi Helsingin tien varrella, lähellä silloisen valtaväylän, Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien, risteystä.

Pihapiirissä on myös 1700-luvulta peräisin oleva hirsiaitta, joka on alun perin rakennettu muualla.

”Ennen vanhaan otettiin talo mukaan, kun muutettiin”, Osola naurahtaa.

Esimerkiksi perheen tytär saattoi ottaa naimisiin mennessään oman aittansa mukaan. Rakennus voitiin siirtää monta kertaa. Ei tarvittu edes nauloja. Puukolla viillettiin hirsiin kokoamisohjeet, missä järjestyksessä ne kootaan takaisin.

Johan Lönnberg tarjosi salongissaan marjaviiniä.

Tuksu houkuttimena

Museon koordinaattori Karoliina Salmelainen on lainannut viereisen 4H kotieläinpihan Tuksu-lampaan keritsemisnäytöksiin. Tuksu ja Salmelainen vetävät puoleensa kaikkia alueella liikkuvia.

”Nämä ovat keritsimet eli sakset”, Salmelainen selittää yleisölleen ja käy työhön.

Tuksun karva irtoaa tottunein ottein. Suomalaisia lammasrotuja on kuulemma kolme: kainuunharmas, ahvenanmaanlammas eli saaristolammas ja suomenlammas. Tuksu on kainuunharmas.

”Näin lampaan karva karstataaan eli harjataan puhtaaksi. Lopuksi siitä kieritellään lankaa”, Salmelainen esittelee.

”Lampaan kesävillasta tehtiin aikanaan ne hienot vaatteet, rasvaisemmasta talvivillasta lämpimät.”

Johanna Rehn (vas.) ja Karoliina Salmelainen esittelevät miten lampaanvilla muuttuu langaksi.

Koulunkäyntiä varten tyttärille oma juna-asema

Koulussa ei juurikaan käyty 200 vuotta sitten, koska lapsetkin osallistuivat talon töihin, eikä koulunkäyntiä arvostettu.

Vuonna 1903 rakennettiin junarata Lönnbergin maiden läpi. Silloin Johan vaati, että heidän pitää saada oma juna-asema, jotta tyttäret pääsevät Helsinkiin kouluun. Niin tapahtui. Lönnbergin kolme tytärtä alkoivat käydä junalla koulussa, ”Tyttönorssissa” Bulevardilla.

Fiilistelyä ja elämyksiä

Glimsin autenttisessa miljöössä voi kuljeskella ympäriinsä, sekä pihapiirissä että eri rakennuksissa. Museokäynnin lomassa voi myös jauhaa jauhoja, kokeilla hirsitalon kokoamista, lypsää tekolehmää, ruokkia kanoja tai soittaa vaikka lehmänkelloja. Lisäksi Glimsissä järjestetään erilaisia tapahtumia ja työnäytöksiä. Pihapiirissä on myös idyllinen kahvila sekä pöytiä eväiden syöntiin.

Elokuisena arkiaamuna tilalla vilisti kymmenittäin lapsia eri päiväkodeista ja kouluista. Rauhasta ja hiljaisuudesta pitävän kannattaa ajoittaa käyntinsä iltapäivään. Tila ja kahvila ovat avoinna ympäri vuoden. Opastusta saa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja selkosuomeksi.

Minna Branders