Tiukkoja kamppailuja kaivataan eritysisesti keskimatkoilla. Kuva: SUL

Ruotsi-ottelu päättyi tänä vuonna Tukholmassa länsinaapurimme voittoihin. Ihan kaikkea Ruotsi ei sentään voittanut, tytöt ja kävelijät toivat kaksi voittoa Suomeen viidestä maaottelusta. Kokonaisuudessaan Ruotsi siis voitti 3-2. Jos ihan kaikki pisteet lasketaan yhteen, niin Ruotsin voitto oli 671-609. Myös kilpailujärjestelyssä on paljon elementtejä, joita säätämällä voisi kilpailusta saada entistä kiinnostavamman.

 

Päivittäinen lajijako järjestäjämaan käsissä

Topi Raitanen ratkaisi miesten maaottelun 2018 Tamperella Kuva: SUL

Tänäkin vuonna lajijako oli tehty hyvin. Lauantai-iltana tilanne kaikissa otteluissa oli avoin ja tasainen kävelyä lukuun ottamatta. Kaikki lajia enemmän seuraavat tiesivät, että näin oli tarkoituskin. Isäntämaalla on oikeus valita lajijärjestys päivittäin ja näin pelata omaan pussiin. Muutama laji on säännöissä lukittu, joten niitä ei voi vaihtaa. Yllättäen tänä vuonna miesten 3000 metrin estejuoksu ja 1500 metriä oli samana päivänä. Topi Raitanen ei näin tänä vuonna voinut tuplata ja ratkaista.

 

Bonuspisteitä hyvistä tuloksista

 

Uusia hienoja keinoja voisi olla bonuspisteet. Mikäli tekee riittävän kovan tuloksen, saa lisäpisteitä. Tänä vuonna bonuksille olisivat yltäneet Perseus Karlström, Armand Duplantis, Daniel Ståhl ja Annimari Korte, jos peilataan tuloksia maailmanrankingin sijoituksiin kahdenkymmenen joukkoon.

Jessica Kähärä ylitti riman selvästi Tukholmassa. Kuva:SUL

Maaotteluennätyksestä voisi saada lisäpisteitä maalleen, toki nyt nämäkin olisivat kääntyneet ruotsalaisille. Kansallisista ennätyksistä ja miksei henkilökohtaisista ennätyksistä mielestäni voisi jakaa ylimääräisiä pisteitä. Tämä vähentäisi ainakin keskimatkoilla hitaita taktiikkajuoksuja.

Esimerkki: bonuspisteistä, myös yhdistelmät mahdollisia (ei PB/SB)

Maailmantilaston TOP 20 = 5 p. Maan ennätys (NR) = 4 p,  maaotteluennätys (MR) = 3 p, henkilökohtainen ennätys (PB)= 2 p. ja kauden paras (SB)= 1 p

 

Kierroksella jääminen vähentää pisteitä

 

Pitkillä juoksumatkoilla tasoerot ovat kasvaneet. Jos pistelaskussa rankaistaisiin kierroksella ohituksista, saataisiin kilpailuista tasaisempia. Myös joukkuetaktiikka saisi varmasti uusia muotoja.

Tukholmassa näytöslajina oli veteraanien pikaviestit. Voisiko tämän ottaa osaksi tapahtumaa?

 

Viiden maaottelun sijasta yksi ?

 

Kun nykyisin lasketaan viidestä eri ottelusta, pitäisikö kaikki laskea yhteen?  Ainakin kävely tulisi olla osa maaottelua, erillinen kävelymaaottelu jää vähälle huomiolle. Ruotsissa kävelyurheiluliitto ei kuulu yleisurheiluliittoon, joten tämän ratkaiseminen vaatinee monta kokousta.

Syyskuun Eurooppa-Yhdysvallat ottelussa kokonaispisteitä kokeiltiin, ei vaikuttanut kirjoittajastakaan hyvältä.

 

Katsojat ja urheilijat keskiöön

Kaikkein tärkeintä katsojan ja urheilijan kannalta on kuitenkin, että tiedetään missä mennään. Liveseurantaa tulisi järjestää sekä päättyneiden että käynnissä olevien lajien osalta ja peilata sitä ennusteeseen. Ensi vuonna tässä ollaan Tampereella paljon parempia kuin Tukholmassa.

Eurooppa-USA ottelun grafiikassa myös ennuste näkyvissä, mutta mielestäni ei ollut riittävän informatiivinen.

Pääosan maaottelussa tekevät kuitenkin urheilijat. Heidän entistä tasaisemmat kamppailunsa luovat maailman vanhimpaan yleisurheilumaaotteluun hengen, joka kiinnostaa vuodesta toiseen.

 

Asiasta keskustellaan Kaupunki-TV:ssä perjantaina 13.syyskuuta 2019. Toisena aiheena joukkue-ja yksilöurheilun vertailu. Ruotsi-ottelussahan yksilöurheilijat kilpailevat joukkueena. Keskustelussa mukana valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola ja juoksija Ville Lampinen. Juontajina ohjelmassa ovat Mirka Kotka ja Juha Kylänpää.

 

Maailma muuttuu- yleisurheilukin siinä mukana.

 

Teksti: Juha Kylänpää

Kuvat: SUL