Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon finalistit ovat selvillä. Valinnan teki kolmejäseninen esiraati noin 150 kirjan joukosta.

Palkintoa pääsevät tavoittelemaan Monika Fagerholmin Vem dödade bambi? / Kuka tappoi bambin? Suomentanut Laura Jänisniemi (Förlaget / Teos), JP Koskisen Tulisiipi (Like), Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo (Like), Mikko Rimmisen Jos se näyttää siltä (Teos), Pajtim Statovcin Bolla (Otava) sekä Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (WSOY).

Monica Fagerholmin romaani kertoo pikkukaupungissa vuosia sitten tapahtuneen joukkoraiskauksen vaikutuksesta asianosaisiin ja koko yhteisöön. Se on myös kuvaus aikuiseksi kasvamisesta, ystävyydestä ja rakkaudesta.

Monesti palkittu Fagerholm kuuluu Suomen arvostetuimpiin kirjailijoihin. Hän on ollut Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 1994 läpimurtoteoksellaan Ihanat naiset rannalla.

JP Koskisen Tulisiipi sijoittuu 1930-luvun suuren laman vuosiin ja kertoo amerikan-suomalaisesta perheestä, joka muuttaa Neuvosto-Karjalaan paremman elämän toivossa. Unelmat työläisten paratiisista saavat kuitenkin tylyn lopun Stalinin vallan alla.

JP Koskinen on julkaissut parikymmentä romaania ja lukuisia lastenkirjoja. Finlandia-ehdokkaana hän on ollut vuonna 2013 teoksellaan Ystäväni Rasputin.

Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo on teoksen kustantajan, Liken tiedotteen mukaan ”trillerin intensiteetillä vyöryvä lähiöromaani betonibunkkerien arjesta”. Teoksessa kuvataan ongelmalähiön asukkaiden elämää, ja sen keskushenkilönä on kolmekymppinen Jessica. Palkinnon esiraadin mukaan kirja käsittelee surullisia elämänkohtaloita lämmöllä ja tuomitsematta. Hanna-Riikka Kuismalta on aiemmin ilmestynyt viisi romaania ja yksi novellikokoelma.

Mikko Rimmisen romaanin päähenkilö on surullinen ja itseään huonosti ilmaiseva, helsinkiläisessä kerrostalossa asuva mies. Kirjaa on kuvailtu mustaksi komediaksi. Valintalautakunnan mukaan ”kirjasta tekee poikkeuksellisen sen erikoinen kertojaratkaisu, uudissanojen keksiminen, onnistuneiden adjektiivien viljely sekä hulvaton kielellä iloittelu, joka ei hellitä hetkeksikään”.

Mikko Rimminen aloitti uransa runoilijana. Hän on voittanut Finlandia-palkinnon jo kerran romaanillaan Nenäpäivä. Suurimman yleisönsuosion hän on saavuttanut teoksellaan Pussikaljaromaani.

Pajtim Statovcin Bolla kertoo kahden miehen epäonnisesta rakkaudesta Balkanin sodan varjossa. Kilpailun esiraati tiivistää arvionsa näin: ”Järkyttävä ja koskettava romaani, joka lumoaa ilmaisuvoimallaan.” 

Statovci on noussut niin lukijoiden kuin kriitikoidenkin suosioon ja kansainväliseen kuuluisuuteen romaaneillaan Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän. Tiranan sydän on parhaillaan ehdolla yhdysvaltalaisen National Book Awards -kilpailun käännettyjen kirjojen sarjassa.

Johanna Venhon Ensimmäinen nainen luo kuvan Sylvi Kekkosesta ihmisenä, kirjailijana ja presidentin puolisona. Se on tosiasioiden pohjalle rakennettu fiktiivinen tulkinta. Valintalautakunnan perusteluissa todetaan: ”Tarina on kerrottu uskottavasti, herkästi ja kauniilla kielellä. Sylvi Kekkosesta muotoutuu elävä ihminen ja hänen persoonastaan ymmärrettävä.”

Johanna Venho on monia palkintoja saanut runoilija ja kirjailija. Ensimmäinen nainen on hänen kolmas romaaninsa. Hän on kirjoittanut myös useita lastenkirjoja.

Ehdokasasettelu on kerännyt sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti on keskusteltu kansainvälisesti tunnetun ja kiitetyn Hassan Blasimin jättämisestä kilpailun ulkopuolelle.

Blasimin teos Allah99 oli eräs kisan suurimmista ennakkosuosikeista. Suomen kirjasäätiön pääsihteerin Elina Lahdenkaupin mukaan teosta ei valittu kilpailuun, koska Allah99 julkaistiin ensimmäiseksi Suomen ulkopuolella. Säännöissä sanotaan, että palkinto myönnetään suomalaiselle romaanille. Tämä kriteeri ei Lahdenkaupin mukaan täyty: kirjan kotimaaksi katsotaan se valtio, jossa teos on ensi kerran ilmestynyt.

Sääntöjen tarkistamista on peräänkuuluttanut muun muassa Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto. Hänen mukaansa ” päätös uhmata sääntöjä olisi ajankohtainen ja tarpeellinen veto myös Finlandia-instituutiossa, liittyipä se palkittavien teosten määrään, kustantajan kotipaikkaan tai lajikäsityksen laajennukseen.”

Finlandia on vuonna 1984 perustettu kirjallisuuspalkinto, jonka Suomen Kirjasäätiö jakaa vuosittain tunnustuksena ansiokkaan romaanin kirjoittajalle. Alun perin palkinto myönnettiin mille tahansa kaunokirjalliselle teokselle, mutta vuonna 1993 sääntöjä muutettiin. Vuodesta 2010 alkaen kilpailuun osallistuminen ei ole enää edellyttänyt Suomen kansalaisuutta. Teoksen alkukielellä ei myös ole merkitystä.

Kirjasäätiö asettaa joka vuosi kolmijäsenisen valintalautakunnan, jonka tehtävänä on nimetä kolmesta kuuteen ehdokasta. Säätiö valitsee myös henkilön, joka päättää lopullisen voittajan.

Kaunokirjallisuuden Finlandia -voittaja ilmoitetaan 27. marraskuuta, ja voittajan valitsee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa. Samassa tilaisuudessa jaetaan myös tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkinnot.

Kirjallisuuden Finlandia -palkinnosta on alusta lähtien käyty kiivasta keskustelua. Kriitikoiden ja yleisön mielipiteet ovat usein menneet ristiin. Akateeminen kirjakauppa on osallistunut keskusteluun omalla, Varjo-Finlandiaksi kutsutulla palkinnollaan. Vuodesta 1990 alkaen voittajaksi on nimetty se Finlandia-ehdokaslistan kirja, jota Akateemisessa on vuoden aikana myyty eniten. Varjo-Finlandian arvo on 1 000 euroa.