Monet toisen asteen opiskelijat ovat pettyneitä etäopetukseen. He kokevat keskittymisen vaikeaksi, ja ammattikoulutuksen keskeyttäneiden määrä on jopa kaksinkertaistunut Helsingin ja Vantaan alueella vuonna 2020. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Osa opiskelijoista kokee teorian opiskelemisen kotona toimivaksi.
Monien opiskelijoiden elämä muuttui noin vuosi sitten, kun maaliskuussa siirryttiin ensimmäisen kerran etäopetukseen. Kesällä ja syksyllä saatiin hetken hengähdystauko, mutta toisen aallon tullessa viime vuoden loppupuolella siirryttiin jälleen etäopetukseen. Nyt uusi vuosi on käynnistynyt epävarmoissa tunnelmissa.
Yksi etäopetukseen joutuneista on Stadin ammattiopistossa lähihoitajaksi opiskeleva Pinja Nisula.
Etäopetus on vaikuttanut suuresti Nisulan elämään. Hän ei ole nähnyt luokkalaisiaan kertaakaan. Tilannetta ei helpota se, että hän muutti Ylivieskasta Helsinkiin, joka on hänelle aivan vieras kaupunki. Etäopiskelu on jo valmiiksi oppimisvaikeuksista kärsivälle Nisulalle erittäin turhauttavaa.
– Olen ihminen, joka oppii tekemällä. Kotona on paljon häiriötekijöitä, niin ei siitä meinaa tulla yhtään mitään. Se ei ole todellakaan yhtä laadukasta kuin lähiopetus. Joillekin se saattaa toimia, mutta minulle ei.
Lähihoitajan työ on hyvin käytännönläheistä. Ammattia on erittäin vaikeaa opiskella etänä, ellei jopa mahdotonta.
– Perusteoriaa voi tietenkin opiskella etänä. Jos opiskellaan esimerkiksi katetrointia, niin sitä on vaikea oppia ruudun kautta. Ensin opettaja näyttää, että tällä tavalla se tehdään, ja sitten lähetetään miljoona videota. Ongelma on se, että sitä ei pääse itse harjoittelemaan. Ei lähihoitajan ammattia oikein pysty opiskella etänä, ainakaan minun mielestä, toteaa Nisula.
Katetri on ohut putki, joka tutkimusten tai hoitojen vuoksi työnnetään tiehyttä pitkin elimistöön. Katetrit sallivat esimerkiksi nesteiden poistamisen. Katetrin asettamista kutsutaan katetroinniksi.
Ammattiin opiskelevien keskeyttäneiden määrä kaksinkertaistui Vantaalla ja Helsingissä vuonna 2020
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset ovat kiihtyneet koronavuotena Helsingissä ja Vantaalla.
Nisula uskoo syyn löytyvän juuri etäopiskelusta.
– Etäopiskelu ei vain oikeasti sovi monille. Ainoa syy, miksi minä en keskeytä on se, että minua oikeasti kiinnostaa tämä ala ja haluan valmistua. Tahdon lähteä vielä jatko-opiskelemaan.
Syynä keskeyttämisiin saattaa olla myös se, että monilla opiskelijoilla keskeytyi työharjoittelu koronan takia. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton mukaan jopa 42 prosentilla keskeytyi viime keväänä työharjoittelu. Valmistuminen on saattanut myös joillain venyä jopa kuukausilla.
– Minun valmistumiseni on venynyt koronan takia puolella vuodella. Se voi lykkääntyä vielä kuukausilla, ei sitä tiedä. Tällä hetkellä minulla on sairaalajakso, mutta sairaaloihin ei oteta harjoittelijoita, kertoo Nisula.
Espoossa sinnitellään pienryhmien voimin
Kaikki opiskelijat eivät koe etäopetusta epäonnistuneeksi. Omnian ammattiopistossa rakennusalan perustutkintoa suorittavaa Tuukka Mettälää ei ole etäopetus haitannut.
– Itselläni ei ole ollut ongelmaa etäopetuksen kanssa. Minulle se on jopa paljon helpompaa. Olen kyllä kuullut monilta, että etäopetus ei toimi heille. Se on tietenkin huono juttu, toteaa Mettälä.
Viime vuonna rakennusalaa opiskelevat olivat lähes täysin etänä. Nyt he ovat päässeet käärimään hihat ja rakentamaan pienissä ryhmissä.
– Meillä on kaksi ryhmää, jotka ovat eri aikaa lähiopetuksessa. Tietenkin kaikki, mitä pystyy tekemään etänä, tehdään etänä. Tällä alalla on kuitenkin myös paljon teoriaa, jota täytyy tietää ja ymmärtää.
Mettälän puheessa korostuu käytännönläheisyys.
– Valtaosa ammattikoulujen opiskelijoista on käytännön ihmisiä. Etäopiskelu ei ole monelle se lempiasia. Se on vain fakta, että täällä ei ole niitä yhdeksän keskiarvon ihmisiä, pohdiskelee Mettälä.
Kansikuva: Aatu Jaakkola
