Maailman tunnetuimpiin bändeihin lukeutuva The Beatles teki viimeisen live-esiintymisensä tammikuun toiseksi viimeisenä päivänä vuona 1969. Lontoolaisen rakennuksen katolla soitettu keikka oli bändin ensimmäinen kolmeen vuoteen.

Talvisena tammikuisena torstaina Lontoossa sijaitsevan Apple Recordsin toimitalon katolla oli vilskettä. Roudarit kantoivat Beatlesin soittimia ja vahvistimia kylmään ulkoilmaan. Hetken kuluttua alkava konsertti toteutettiin täytenä yllätyksenä, joten ylhäällä näkyvä liikehdintä herätti uteliaisuutta tietämättömissä ohikulkijoissa.

Konsertti kuvattiin osaksi yhtyeen vuonna 1970 julkaistua dokumenttielokuvaa Let It Be, joka kertoi porukan työskentelystä viimeisen levynsä parissa. Miehet olivat alkaneet perustaa omia perheitä, ja heidän elämänkatsomuksensa sekä näkemyksensä musiikista olivat eriäviä. Ryhmän rivit olivat alkaneet rakoilemaan, ja he halusivat pelastaa bändin tekemällä paluun alkuperäisille juurilleen yksinkertaiseen rockiin.

Vuonna 1969 Beatles oli tulossa tiensä päähän (KUVA:Flickr)

Beatles oli vuonna 1966 yksimielisesti päättänyt keskittyä musiikin tekemiseen ja lopettaa keikkailun. Syynä olivat paineet ja kaaos, jotka yli-innokkaat fanit kasasivat miesten harteille. Uuden levyn parissa touhuamisen aikana yhtyeen basisti Paul McCartney oli halukas jatkamaan keikkailua. Muut suhtautuivat ehdotukseen nihkeästi. Kompromissina syntyi ajatus yhdestä viimeiseksi jäävästä konsertista, joka järjestettäisiin kenellekään ilmoittamatta.

Puolenpäivän aikaan tammikuun kolmantenakymmenentenä päivänä The Beatles astui ulos katolle. Rumpali Ringo Starr sekä kitaristi John Lennon olivat pukeutuneet vaimoiltaan lainaamiinsa takkeihin. Paul McCartneylla oli päällään musta puku, ja toinen kitaristi George Harrison oli sonnustautunut turkikseen. Mukana oli myös kosketinsoittaja Billy Preston, jota kutsuttiin yhtyeen loppuaikoina ”viidenneksi beatleksi”.  Keikka alkoi kappaleella Get Back, josta piti alun perin tulla uuden levyn nimi. Miehet soittivat kappaleen keikalla viiteen otteeseen.

Konsertin sijaintia suunniteltaessa ilmoille heitettiin hyvin villejä ehdotuksia. Tapahtumapaikaksi kaavailtiin alun perin Tunisiassa sijaitsevaa roomalaista amfiteatteria, RMS Queen Elizabeth -höyrylaivaa ja Gizan pyramideja. Korkealentoisista ideoista huolimatta keikkapaikaksi valikoitui Beatlesin oman levy-yhtiön, Apple Recordsin toimistorakennuksen katto.

Bändi harkitsi esiintymistä hartaasti. Erityisesti Harrison ja Starr epäilivät tempausta viime hetkiin asti. Lavalla epävarmuudesta ei kuitenkaan ollut tietoa. Kaikki bändin jäsenet esiintyivät rennosti lontoolaisyleisölle heittäen välillä vitsejä sukkahousuilla suojattuihin mikrofoneihin. Esiintyminen myös osoitti, kuinka beatlet eivät olleet enää toistensa klooneja samanlaisissa kampauksissa ja puvuissa. Heistä jokainen oli löytänyt oman tyylinsä artistina ja muusikkona.

Get Backin lisäksi keikalla kuultiin myös kappaleita kuten I Want You, Dig A Pony ja Don´t Let Me Down. Noin neljäkymmentä minuuttia keikan alkamisen jälkeen ihmisruuhka kaduilla ja katoilla alkoi olla liian suuri virkavallan hallittavaksi. Lisäksi meteli oli aiheuttanut yhteydenottoja poliisiin.

Yhden Apple Recordsin työntekijän mukaan poliisit soittivat toimistoon varoituspuhelun ennen saapumistaan. Kymmenen minuuttia myöhemmin poliisit tekivät ratsian ja keskeyttivät keikan.

”Osasimme varautua. Poliisien saapuessa rakennuksessa kaikui kokonainen tyhjenevien vessanpönttöjen kuoro, kun hankkiuduimme eroon laittomista aineista”, työntekijä kertoi myöhemmin Rolling Stone -lehdessä.

Liverpoolilaiset eivät olleet viimeinen poppoo, joka on esiintynyt rakennuksen katolla tavallisille kaduntallaajille. Vuonna 1987 irlantilainen U2 esitti kapppaleensa Where the Streets Have No Name. He soittivat Los Angelesissa vanhan viinakaupan katolla. Samassa kaupungissa kattokeikan heitti myös Red Hot Chili Peppers vuonna 2011. Kaliforniasta kotoisin oleva nelikko esitti pahaa-aavistamattomalle yleisölle biisin The Adventures of Rain Dance Maggie.

The Beatles ei ollut tyytyväinen Let It Be –levyn materiaaliin, ja projekti päätettiin hyllyttää. Yhtye alkoi tehdä töitä vanhan luottotuottajansa George Martinin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi Abbey Road, jota pidetään yhtyeen viimeisenä studioalbumina. Se julkaistiin syyskuussa vuonna 1969.

Let It Be julkaistiin vuonna 1970 (KUVA:Ipernity)

Vasta Beatlesin hajoamisen jälkeen tuottaja Phil Spector kaivoi Let It Be –sessioiden äänitteet ja uudelleentuotti ne. Let It Be julkaistiin toukokuussa 1970. Levy valmistui ilman bändin jäsenten osallistumista prosessiin. Beatlet olivat hyvin pettyneitä aikaisemmin äänitettyyn materiaaliin. Valmis albumi ylitti kuitenkin kaikki odotukset. John Lennon kommentoi Spectorin työtä haastattelussa vain viikkoja ennen kuolemaansa vuonna 1980.

 ”Hän otti paskaisimman kasan paskaa ja teki siitä jotakin”, muusikko kommentoi.

Samoihin aikoihin levyn kanssa saatettiin maaliin myös kattokeikan sisältävä dokumentti.

Vaikka Beatlesin loppuajat olivat dramaattisia ja bändin sisäisten kiistojen riivaamia, jäi heidän ulkona soitettu keikkansa ja Let It Be –albumi elämään osana yhtyeen fantastista tarinaa.