Esa Orjatsalo, 42, on pitkän linjan konkari musiikkialalla. Omissa hevibändeissä soittamisen lisäksi hän miksaa ja masteroi levyjä, sekä toimii muun muassa äänimiehenä erilaisissa tapahtumissa.
– Olen usein myös rakentamassa tapahtumia, eli se ei ole pelkkää miksausta, vaan myös raksausta, Orjatsalo naurahtaa.
Kaikki on peruttu
Jos palataan aikaan ennen pandemiaa, millainen on ollut tavallinen kesä töiden kannalta?
– Peruskesä on vähän vaikea käsite, mutta mulla on ollut yleensä parikymmentä keikkaa ulkomailla. Siihen päälle kotimaan festarit, joita olen ollut rakentamassa, ja joilla olen toiminut talon teknikkona.
Orjatsalo on tottunut työskentelemään isoissa tapahtumissa, esimerkiksi Tuskassa ja Turun Kesärauhassa. Bändien mukana tie on vienyt Keski-Euroopan mittaville, kymmeniätuhansia katsojia vetäville festivaaleille, kuten Wackeniin, Graspopiin ja Hellfestiin.
– Mitähän näitä nyt on ollut, en mä muista. Siitä on kaksi vuotta, kun oon tehnyt näitä, Orjatsalo nauraa.
Pandemian tuomien kokoontumisrajoitusten myötä viimeiset kaksi festarikesää ovat olleet hyvin pienimuotoisia. Vuonna 2020 Orjatsalo pääsi työskentelemään ainoastaan Tampereen Saarihelvetissä.
– Tänä vuonna pääsin tekemään sentään muutamia tapahtumia, kun eri puolilla Suomea oli erilaiset rajoitukset. Kaikki isommat festivaalit, mihin oli keikkoja buukattuna, peruuntuivat kuitenkin järjestään.
Tilanteen muuttuessa peruuntumisia on tullut hyvin lyhyelläkin aikataululla, pahimmassa tapauksessa vain muutaman päivän varoitusajalla.
– Jokaisella festivaalilla oli sellainen tilanne, että rakentaessa emme tienneet, toteutuuko tapahtuma. Aina oli mahdollisuus, että voimme joutua purkamaan kaiken!
Niissä tapahtumissa, jotka on voitu järjestää, epävakaa tilanne on näkynyt esimerkiksi yleisön määrässä.
– Niissä on selkeästi vähemmän väkeä, koska ihmiset eivät uskalla lähteä. Järjestäjillä ei ole myöskään niin suuria resursseja, koska lippuja on myyty vähemmän. Ei tuolla kellään mene hirveän hyvin tällä hetkellä.
Orjatsalon mielestä pahinta tilanteessa on ollut epävarmuus.
– On vaikeaa suunnitella mitään, kun ei tiedä, mitä tapahtuu. On siinä ollut hyviäkin puolia, on ollut esimerkiksi kerrankin vapaata kesällä. Toisaalta taloudellinen puoli on ollut aivan surkea suurimman osan ajasta.
– Tapahtumien piti lähteä käyntiin ensin kesäkuussa, sitten heinäkuussa, ja heinäkuun puolivälissä taidettiin päästä tekemään ensimmäinen tapahtuma. Siinä meni puolitoista kuukautta katsellessa peruuntumisia. Sitten tuli taas joku uusi aluehallintoviraston päätös, ja peruttiin vähän lisää.
”Menkää oikeisiin töihin!”
Tapahtuma-alan tekijät ovat ilmaisseet hätänsä varsin näkyvästi esimerkiksi Facebookissa erilaisten kirjoitusten muodossa. Nämä avautumiset ovat poikineet usein ”menisitte oikeisiin töihin”-tyylisiä kommentteja, joihin Orjatsalolla on tiukka vastaus.
– Nämä oikeat työt on asia, mistä alalla vitsaillaan aika paljon. Suurin osa ihmisistä, jotka ovat niin sanotusti oikeissa töitä, eivät kestäisi päivääkään tätä työtä. Mulla oli viime viikonloppuna tavallinen festaripäivä, ja työtunteja tuli 20 yhden vuorokauden aikana.
Orjatsalo kertoo, että tavallinen duunipäivä festareilla on 12-16 tuntia tiukkaa työntekoa.
– Se ei ole mitään leikkimistä, että vähän rallatellaan ja pyöritään siellä. Tämä on aika rankka työ fyysisesti ja henkisesti. Tervetuloa kokeilemaan, jos siltä tuntuu. Kyllä tuonne apukäsiä tarvitaan!
Mies painottaa, ettei alalta lähdetä niin vain tekemään jotain muuta työtä.
– Moni meistä on käyttänyt vuosia ja paljon rahaa siihen, että on kouluttautunut ja hankkinut kaluston tälle alalle. Tämä työ on monelle kutsumusammatti, ja onhan työn mielekkyys tärkeä asia ihan kenelle tahansa.
– Kun joku sellutehdas tai vastaava menee kiinni, harvemmin siellä käydään irvailemassa, että ”hankkikaa oikeita töitä, olisitte kouluttautuneet jollekin muulle alalle”. Mutta sitten, kun tällainen miljardiluokan ala pistetään kiinni, siitä seuraa lähinnä huutelua, että ”haha, hipit, olisitte miettineet vähän”. Eipä kukaan osannut arvata, että koko maailma menee yhtäkkiä kiinni kahdeksi vuodeksi!
Minkä tahansa festivaalin toteuttaminen on iso prosessi. Tavallinen kävijä ei näe kaikkea sitä työmäärää, eikä etenkään ennakko- ja jälkityötä.
– Festivaalia tehdessä rakennetaan valtava infra tyhjästä. Siinä on kaikenlaisia haasteita, koska monia paikkoja ei ole välttämättä suunniteltu siihen, että siellä rakennetaan iso tapahtuma. Silloin siinä menee useita päiviä ennen ja jälkeen tapahtuman. Ihmiset kuvittelevat, että olemme siellä vain pari päivää, ja tienaamme siitä hirveitä summia.
Tapahtumia ei olisi yksinkertaisesti mahdollista järjestää ilman osaavia tekijöitä.
– Nykyaikana käytetään monimutkaista ja kehittynyttä digitaaliteknologiaa. Vaatii jonkin verran osaamista, että laitteistosta saa edes tulemaan ääntä. Jo festivaalien kaiutinjärjestelmää ripustaessa täytyy tietää, mitä tekee. Muuten se tulee alas, ja tappaa muutaman festarikävijän tai artistin. Sitä ei myöskään kytketä niin, että ”pistetäänpä tuo kaapeli tuohon ja toivotaan parasta”.
– Jos ääntä ei miksata oikealla järjestelmällä, on potentiaalinen mahdollisuus, että kymmenettuhannet ihmiset menettävät kuulonsa. Kun on tuon kokoiset järjestelmät kyseessä, se tulee muuten lujaa! Suurimmalla osalla festivaaleja on ihan valtavat resurssit. Siellä voitaisiin soittaa todella paljon kovempaa, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista.
Valoa tunnelin päässä?
Tapahtumien järjestäminen on yhä hyvin rajoitettua. Mitä toivoisit tilanteelle tehtävän?
– En ole virologian asiantuntija, enkä tiedä, miten ihmiset saisi tekemään järkeviä asioita. Tämä on vaikea asia, jota yrittää ratkoa moni mua älykkäämpi, ja moni mua tyhmempi ihminen, Orjatsalo nauraa.
– Mun mielestä tämä syksy näyttää lupaavalta. Esimerkiksi Tanskassa avataan tapahtumat, koska rokotekattavuus on sellainen, ettei ole enää perusteita pitää yhteiskuntaa kiinni. Suomessakin riskiryhmät on rokotettu, ja rokote antaa hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.
– Nyt olisi hyvä tilaisuus aloittaa yhteiskunnan avaaminen. Jos se lähtee ihan katastrofiksi, niin sitten voidaan palata rajoituksiin. Mulla on ainakin sellainen tunne, että eiköhän tämän taudin kanssa jouduta elämään vielä jonkin aikaa. Nyt kun meidät on suojattu, onko enää perusteita rajoittaa ihmisten elämää? Rajoituksiin kyllästytään, ja sitten niitä noudatetaan huonommin. Sen jälkeen homma menee joka tapauksessa huonoksi, jos on mennäkseen.
Haastattelu on tehty elokuussa 2021. Sen jälkeen Orjatsalo on päässyt työskentelemään yhdessä tapahtumassa.
