Helsingin G Livelab sateisena syysiltana ennen Edu Kettusen konserttia. (Kuva: Petri Niemi)

Edu Kettunen on julkaissut lokakuussa uuden albumin, Kaivo aavikolla ja kiertää maata levyn nimikkokiertueella. Mitä tämä yksi maamme merkittävimmistä laulaja-lauluntekijöistä ajattelee levystään, kappaleistaan ja musiikinteosta yleensä?

On lokakuun viimeinen perjantai ennen Kettusen konserttia. Tapaamme vähän ennen iltakuutta. Onnekkaasti Kettunen on keikkapaikan G Livelabin ovella tupakkatauolla, joten haastattelu päästään alkamaan heti. Konsertti alkaa kahdeksalta, eikä tällä kiertueella myöhäisempiä alkamisaikoja olekaan.

Se on siitä hyvä, että silloin ihmiset tulevat kuuntelemaan ja saavat kuunneltuakin, kun ei ole vielä sitä loppuillan meininkiä päällä, siis ihmiset eivät vain rupattele keskenään”, Kettunen sanoo.

Se, pääseekö artisti itse keikan jälkeen kotiin yöksi, riippuu tilanteesta.

Nyt kun ollaan rundilla, niin ei pääse, kun on seuraavana päivänä keikka ja sitäkin seuraavana.”

Kaivo Aavikolla on tiukka kokonaisuus

Lokakuun alkupuolella ilmestyi Kettusen tuorein albumi, Kaivo aavikolla. Levyn avainsanoja ovat yksinäisyys, itsepäisyys, itsenäisyys ja itsekkyys.

Tämä on tavallaan vakava levy, sellainen aika hiljainen, pienimuotoinenkin. Sen ei silti ole tarkoitus olla synkkä. En mä koskaan ole mitään bailumusaa tehnytkään, mutta nyt ajattelin, että en edes yritä tehdä mitään, mikä olisi radioystävällistä tai jotain. Tämä on ehkä tiukin kokonaisuus kaikista levyistäni.”

Vaikka musiikin julkaisutavat ovat muuttuneet viime vuosina, Kettunen näkee juuri albumin luontevimpana julkaisumuotona itselleen.

Mä olen niin albumiajan kasvatti. Seiskytluvulla kun olen nuorena seonnut musaan, niin sehän oli nimenomaan albumiajattelua, kokonaisuuksia ja teemalevyjä. Minun osaltani ei ole mieltä julkaista biisi kerrallaan.”

Eihän albumien teossa taloudellisesti mitään järkeä olekaan, mutta mä tykkään tästä tekemisestä. Kyllä ne itsensä maksavat, että se on sentään hyvä.”

Levyn kappaleista kaksi on jatko-osia aikaisemmille Kettusen kappaleille. Broken on jatkoa kappaleelle Kaikki on hyvin, ja Toivon varikko jatkaa Aunen kioskin tarinaa. Kettusella on aiemminkin ollut tapana palata varhaisempien kappaleidensa hahmoihin jatko-osissa.

Syy tehdä Toivon varikko oli se, että Aunen kioskissa tarina jää ihan selvästi kesken. Silloin tuskailin sen biisin kanssa, kun en tiennyt, miten se pitäisi lopettaa. Päätin vain, että jätän sen kesken. Nyt oli hyvä viedä se loppuun asti.”

Tarinaa vai kuvia?

Jatko-osat voi nähdä myös osoituksena tarinallisuudesta, joka on leimannut Kettusen lauluja aina, mahdollisesti ensimmäistä levyä lukuun ottamatta.

Eka levy oli vähän sellainen harjoittelulevy. En vain ole ihan varma, onko ne niinkään tarinoita vai enemmänkin sellaisia kuvia, ja niiden kuvien ja rivienvälien kautta yritän kertoa tarinoita.”

Kappaleen tekovaiheessa siihen liittyvä tarina on kuitenkin kirkkaana tekijän mielessä. Ei heti kirjoittamisen alussa, mutta tekstin syntyessä.

Kyllä mulla aina on selkeänä päässä, mistä siinä on kysymys. Yritän aina kierrellä ja kaarrella sen varsinaisen asian ympärillä, että se rakentuisi sinne rivien väliin niin, että kuulija pystyisi sijoittamaan omaan tai jonkun tuttavansa elämään sen biisin. ”

Edu Kettunen (oik.) ja Mika Kuokkanen tekivät soundchekin ennen keikkaa. (Kuva: Petri Niemi)

Keikkailu alkoi kauhistuttavan comebackin jälkeen maistua

Kettusen levytysura on jatkunut ilman isompia katkoksia, mutta keikkailun hän aloitti vasta joitakin vuosia sitten pitkän tauon jälkeen. Syyksi hän kertoo rahapulan.

Ihan raadollisesti yhdessä vaiheessa oli pakko ruveta tekemään keikkoja. Se oli kyllä hirveä kynnys, koska olin ollut kaksikymmentä vuotta keikkailematta eikä sitä voi oikein kuivaharjoitella. Pitää vaan hypätä pää edellä kaivoon ja lähteä keikoille, ja se oli kyllä ihan kamalaa.”

Kettunen kuitenkin kertoo esiintymiskammon helpottaneen melko nopeasti, kun artistin mukana yleisökin oli muuttunut hänen entisen Broadcast-yhtyeensä ajoista.

Ihmiset tulivat kuuntelemaan, kun nuoriso-orkestereita enemmänkin mennään katsomaan ja hankkiutumaan sellaiseen joukkopsykoosiin, mikä sinänsä on ihan ookoo, se kuuluu siihen juttuun. Huomasin, että tämä on ihan leppoisaa hommaa, ja mulla on kuitenkin jonkunmoinen kuulijakunta, joka tietää, mistä tässä on kysymys. Ne ei odota, että mä olisin joku muu kuin olen. Sittenhän se yhtäkkiä oli ihan loogista hommaa.”

Nyt Kettusen Kaivo aavikolla -kiertue jatkuu syys- ja kevätkaudella, ja jotain muitakin suunnitelmia on.

On sellainen oululainen Joki-niminen bändi, jota sinä aikana menen tuottamaan. Keväällä tai alkukesästä minä ja Mika [Kuokkanen] tehdään Johanna ja Mikko Iivanaisen kanssa rundi. Ei mitään sen kummempia suunnitelmia, jatketaan vain tätä hommaa.”