DocPoint-festivaalin taiteellinen johtaja Kati Juurus on katsonut ja käynyt läpi satoja ja taas satoja elokuvia. Festivaalin yhdeksi kattoteemaksi hän nostaa yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden, mihin korona vaikutti ikään kuin mutkan kautta.
“Elokuvien katsomisen yhteydessä jossain vaiheessa tuntui, että on paljon sellaisia elokuvia, jotka käsittelevät hyvin kiinnostavalla ja kauniilla tavalla yhteisöllisyyttä ja toisena ääripäänä yksinäisyyttä. Ne tuntuivat erityisen puhuttelevilta juuri sen takia, että niitä katsoi korona-eristyksessä. Yksinäisyyteen oli helppo samastua. Välillä taas oli ihanaa lennähtää toiselle puolelle maailmaa jonkin kyläyhteisön pariin”, Kati Juurus kuvailee.

Tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä DocPoint-festivaali tuo valkokankaan sijaan kotisohville kaikkiaan 71 elokuvaa 38 tuotantomaasta. Kotimaisessa sarjassa nähdään kaksikymmentä elokuvaa, joista useimmat saavat festivaalilla maailmanensi-iltansa. Joukossa on henkilökuvia ja ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa käsitteleviä elokuvia. Kansainvälisessä ohjelmistossa on mukana sekä palkittuja esikoisohjauksia että tunnettujen tekijöiden uutuuksia.
Ihmisen suhde ympäristöönsä
Yksi DocPoint-festivaalin teemoista on vesi ja meri. Elokuvissa meri on läsnä esteettisenä ja ekologisena elementtinä.
“Festivaalin 20-vuotisjuhlavuotta ajatellen halusin näyttää jotakin, joka liittyy ympäristöömme ja on meille helsinkiläisille rakas ja läheinen. Valitsin meren, koska se liittyy meihin oleellisesti, vaikka elokuvat eivät kerrokaan juuri meidän merestämme. Sarjan elokuvat kuvastavat eri tavoin, millainen merkitys tällä elementillä on meille ihmisille”, sanoo Juurus.
Itämeri nousee kuitenkin puheenaiheeksi festivaalin oheisohjelmaan kuuluvassa Itämeri meissä -webinaarissa DocPointin avajaispäivänä 29.1.

Festivaalilla on mukana myös esimerkiksi afrikkalaisten elokuvien pieni sarja, mikä oli Juuruksen tietoinen valinta.
“Afrikkalaisten tekijöiden elokuvat eivät useinkaan pääse riittävästi esiin, koska Afrikkaa käsittelevien elokuvien tekijät ovat yleensä länsimaalaisia”, Juurus toteaa.
Alkuperäiskansoja käsittelevät dokumentit pohtivat ihmisen ja ympäristön suhdetta. Yksi näistä on saamelaisten elämää kuvaava Suvi Westin Eatnameamet – Hiljainen taistelumme, joka kysyy, millaista on elää saamelaisena niin yksilönä kuin yhteisössä, jonka elinpiiriä ajetaan systemaattisesti ahtaalle.
“Dokumenttielokuva on taidetta mutta ei välttämättä taide-elokuvaa”
Kotimaisen ja kansainvälisen ohjelmiston lisäksi DocPointin opiskelijasarja tarjoaa katsauksen elokuvaa opiskelevien kotimaisten uusien tekijöiden elokuviin. Tarjolla on myös lyhytelokuvia sekä kokeellista elokuvaa.
Juurus onkin halunnut tuoda esille dokumenttielokuvataiteen koko kirjon. Itse hän irtisanoutuu liiasta purismista ja välttää luomasta absoluuttista rajaa faktan ja fiktion välille.
“Dokumenttielokuva on taidetta mutta ei välttämättä taide-elokuvaa. Festivaalilla on nähtävissä niin sanottuja hybrididokumenttien kokonaisuus. Nämä elokuvat käyttävät tarinankerronnan välineenä myös fiktiota. Minusta on kiehtovaa, että dokumenteissa tapahtuu tällaisia tyylilajin liikahduksia”, hän sanoo.
“Kyse on vähän samasta kuin keskustelu siitä, onko kyseessä dokumenttielokuva vai journalistinen dokumentti eli puhummeko totuudesta vai pyrkimyksestä objektiiviseen totuuteen. Se on keskustelu, jota voi käydä tai sitten voi vain nojautua taaksepäin ja nauttia elokuvasta”, Juurus pohtii.

Teemat ja juhlavuosi esillä myös festivaalin oheisohjelmassa
DocPoint tarjoaa elokuvien rinnalla ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää oheisohjelmaa. Kaikille avoimissa ja ilmaisissa webinaareissa ja seminaarissa pureudutaan syvällisemmin DocPointin Itämeren, Afrikan ja saamelaisten asioihin sekä pohditaan dokumenttielokuvan tarinankerrontaa ja dramaturgiaa. Keskustelijoina on kunkin aiheen syvällisesti tuntevia asiantuntijoita ja elokuvantekijöitä. Lisäksi yleisöllä on mahdollisuus osallistua korona-aiheisen vuorovaikutteisen elokuvan sisältöön. Lisätietoa ja osallistumislinkit tapahtumiin festivaalin kotisivuilta.
“Teattereissa juhlavuosi olisi tietenkin näkynyt enemmän, koska olisimme voineet juhlistaa juhlavuotta erilaisilla tapahtumilla. Olisin halunnut tehdä tästä sellaisen tapahtuman, missä ihmiset olisi saatu elokuvan äärelle julkisiin tiloihin, kuten rautatieasemalla kulttuurikahvilassa. Meillä on suunnitteilla ulkoilmanäytös musiikkitalolle, mutta jää nähtäväksi, voidaanko sitäkään koronan vuoksi toteuttaa”, sanoo Juurus.
“Mutta onneksi näinä aikoina meillä on netti, joka ylipäätään mahdollistaa festivaalin järjestämisen ja elokuvien katsomisen kotona. On hienoa, että tänä vuonna dokumentteja voi nähdä myös ympäri Suomea”, hän lisää.
DocPoint on suomalaiselle elokuvalle tärkeä tapahtuma
DocPointin perustamisaikoihin verrattuna Juurus näkee dokumenttielokuvan alalla valtavaa suosion kasvua. Kilpailu on jo kovaa.
“Kaksikymmentä vuotta sitten dokumentti on ollut vielä paljon marginaalisempi elokuvan alalaji. Ennen dokumetteja ei nähty valkokankaalla juuri lainkaan. DocPointia perustettaessa ala oli nousussa ja meillä oli hyviä uusia tekijöitä. Nyt dokumenttien osuus kasvaa koko ajan, niitä on yhä enemmän kilpailemassa Oscareistakin. Dokumentin suosiosta kertoo sekin, että viime vuonna DocPointissa oli enemmän kävijöitä kuin koskaan aikaisemmin.”
Tänä vuonna DocPoint lanseeraa kotimaisen ja kansainvälisen kilpasarjan, joissa kilpailee seitsemän kotimaista ja yksitoista ulkomaista dokumenttielokuvaa. Kummankin sarjan voittaja palkitaan 5 000 euron DocPoint-Yle -palkinnolla. Voittajat valitsee kaksi kansainvälisistä ja kotimaisista dokumenttielokuva-alan asiantuntijoista koostuvaa jurya. Voittajat julkistetaan lauantaina 6.2. Bio Rexissä kuvattava palkintogaala elokuvantekijöineen tulee nähtäväksi nettiin seuraavana päivänä.
“DocPoint on suomalaiselle elokuvalle todella tärkeä tapahtuma, koska tekijät saavat elokuvansa isolle kankaalle (paitsi tänä vuonna). Festivaalielokuvia ei ole ennen nähty muualla Suomessa. Se on arvokasta, koska pääsee näkemään koko dokumenttielokuvan kansainvälisen kirjon, mikä muuten ei ole mahdollista. Kotimaisista dokumenteista suurin osa menee jatkolevitykseen Ylelle. Elokuvien kilpailusarja lisää valittujen elokuvien näkyvyyttä, ja voittajalle tapahtuma on tietenkin hyvä ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille”, Juurus toteaa.
“Lisäksi DocPointilla on maailmalla hyvä klangi. Kansainväliset elokuvantekijät ovat aina olleet hyvin onnellisia ja innoissaan tullessaan tänne.”
DocPoint dokumenttielokuvafestivaali järjestetään tänä vuonna valtakunnallisena verkkofestivaalina 29.1.–7.2.2021.
Artikkelikuva: DocPoint Festivaali