Jokainen on varmasti joskus elämänsä aikana joutunut kirjoittamaan jonkin esseen tai tekemään jonkin työn, joilla on ollut deadline. Deadline tarkoittaa siis tiettyä aikaa, johon mennessä tehtävä täytyy palauttaa. Yleensä tätä varjostetaan vielä uhkauksilla, esimerkiksi arvosanan alentamisella tai arvostelematta jättämisellä, jos kyseistä tehtävää ei palauta ajoissa. Ymmärrän, että nopean aikataulun deadlineilla on tarkoituksensa, mutta antavatko ne kuitenkaan tekijälle mahdollisuutta antaa sitä parasta mahdollista suoritusta itsestään esille, jos deadline kolkuttaakin jo hyvin lähellä?
Aika, jota tehtävien työstämiseen on, vaihtelee riippuen siitä, kuka tehtävän antaa ja kuinka vaikea tehtävä on. Parhaimmassa tapauksessa se voi olla viikon mittainen, jolloin kerkeää hyvin työstämään ja palaamaan tehtävään useana eri päivänä. Kuitenkin usein törmää tilanteisiin, jolloin tehtävän deadline on jo samana päivänä, ehkä jo muutaman tunnin kuluttua. Eihän siitä synny mitään muuta kuin paniikki, ekan tunnin jälkeen ehkä idea ja vikan puolentoista tunnin aikana kiireessä väsätty juosten kustu murhenäytelmä. Kuka edes ehtii lyödä parin tunnin aikana ajatukset kasaan ja kirjoittaa kuin nato-ohjus?
Puhutaan paljon siitä, kuinka jokaisen ihmisen on oikeus toteuttaa itseään ja tuoda esille omia mielipiteitä, niin lyhyen aikataulun deadlinet kyllä kumoavat asian täysin. Ihmisiähän käytännössä pakotetaan ajattelemaan nopeasti, jolloin monille syntyy paniikki ja väsäävät jotain nopeasti, pahimmassa tapauksessa jopa opettajan tai muun henkilön ehdottamalla idealla. Siinähän on sitten omaa toteuttamista kerrassaan! Toisille tietenkin on luontevampaa kirjoittaa paineen alla, mutta olen sitä mieltä, että silloin jälki ei ole välttämättä tarkoin harkittua. Kertooko tehty tai kirjoitettu asia oikeasti henkilöstä itsestä tai henkilön omasta tyylistä tehdä asioita, jos se on nopeasti ja ehkä harkitsemattomasti tehty.
Tietty aikataulu ja varsinkin nopea sellainen, johon itse ei kykene vaikuttamaan, voi aiheuttaa helposti myös stressiä ensi hetkien paniikin lisäksi. Kuka nyt haluaisi arvosanojen alenevan tai kokonaan huomiotta jättämisen? Pidemmissä deadlineissa tältä voisi välttyä, mutta jos se kolkuttelee jo samana päivänä ovella, eivät kovat stressaajat pääse helpolla. Se on myös terveyshaitta, varsinkin, kun tässä elämässä on muutakin kuin pelkät deadlinet. Yllättyneenä voin todeta monen käyvän töissä ja pyörittävän arkea yksin tai perheen jäsenenä. Tämän takia lyhyen ajan deadlinet todella tuottavat stressiä muun elämän keskellä, sillä voin sanoa, että pomoa ei töissä kiinnosta mikään deadline, jos kymmenen kiukkuista asiakasta odottaa hampurilaisaterioitaan. Yleisen hyvinvoinnin kannalta olisi siis järkevää pidentää niitä.
Lyhyen ajan deadlinet varmasti opettavat paljon, en epäile sitä, mutta yhtä paljon ne myös ottavat ja mielestäni jopa heikentävät suoritusta. Pitäisi ajatella sitä itse henkilön näkökulmasta ja ylipäätään mikä henkilölle olisi parasta tämän kehityksen ja parhaan mahdollisen lopputuloksen kannalta.
