Tänä kesänä ja syksynä helsinkiläisten korona-arkea on piristänyt pääosin Vallisaaressa järjestetty Helsinki Biennaali-kuvataidetapahtuma. Tapahtuma on tarjonnut nähtävää 41 eri taiteilijalta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Yksi heistä on suomalainen graffititaiteilija EGS, jonka teos Entisen ja huomisen saaristo koostuu kahdeksasta eri puolille Helsinkiä tehdyistä veistoksista. 

Kana: Parrulaituri, Kalasatama

Veistos katsoo kohti tyyntä merta.

Nimi on hieman hämäävä, sillä taideteosta tien toisella puolella on Helsingin ahtaustyöntekijöiden muistomerkki, joka muistuttaa ainakin EGSin taideteosta enemmän kanaa. Itse taideteos tuo ensimmäisenä mieleen Star Warsista tutun Jabba the Hutin ulkomuodot. 

Veistos on näkyvällä paikalla laiturilla, mutta se ei vaikuta herättävän ohikulkijoissa sen enempää tunteita. Liekö paikalliset jo tottuneet veistokseen. Teoksen vieressä on infoplakaati, josta selviää kaikki tarpeellinen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Infokyltti veistoksen vierellä.

Sompasaari: Aallonhalkojan ja Kapteeni Sundmanin kadun risteys, Kalasatama.

Veistos ohjaa katsetta kuin väkisin Mustikkamaalle päin.

Parrulaiturista pari sataa metriä Mustikkamaalle päin löytyy toinen EGSin veistos. Veistos on hyvin samankaltainen kuin edellinenkin, joskin se on tällä kertaa sinimusta-raidallinen edellisen ollessa pinkkimusta. Teoksen ohjaillessa katsetta Isoisänsillan suuntaan, voisi sitä luulla eräänlaiseksi maisematuoliksi. Se tuskin on sattumaa, sillä veistoksilla pyritään symboloimaan menneitä tai mahdollisia tulevia saaria, joilla on voinut tai voi oleskella. Veistoksen vieressä on edellisen tapaan infotaulu.

Infokyltistä löytyy lisäksi QR-koodi, joka vie taiteilijan esittelysivulle. 

Tähän mennessä maisemat, joihin veistokset ohjaavat katsomaan, ovat olleet hienompia kuin itse teokset. Tosin se on teoksen kuvauksen mukaan tarkoituskin. 

Laukkasaari: Mastokadun ja Linnankadun kulma, Katajanokka. 

Laukkasari-veistos tuntuu hieman irralliselta ympäristöstään.

Katajanokalla sijaitsevan veistoksen sijainti poikkeaa huomattavasti aiemmista. Veistoksen luota ei näy merta, eikä se ole niinkään avoimella sijainnilla, kuten kaksi Kalasataman veistosta. 

Nimi Laukkasaari aukeaa varmasti paremmin jollekin, joka on asunut Helsingissä kauemmin kuin allekirjoittanut. Hieman asiaa tutkiessa selviää, että Laukkasaari sijaitsi Katajanokan etelärannassa, nykyisen satama-alueen kohdalla. Tästä on jo niin kauan, ettei edes Google Docs havaitse Laukkasaari-sanaa paikan nimeksi niin kuin se hienosti osaa tehdä Sompasaaren kohdalla. 

Veistos ei pääse oikeuksiinsa niin kuin edeltäjänsä ja se onkin sellaisenaan hieman irrallaan ympäristöstä. Info-kyltti löytyy tuttuun tapaan, joskin hieman piilossa olevan aidan ohesta. 

Infokyltti oli tässä tapauksessa hieman piilossa puun alla.

Erästä ohikulkijaa tämä ei kuitenkaan haittaa vaan hän on erittäin mielissään siitä, että kaupunki järjestää Helsinki Biennaalin kaltaisia tapahtumia, joissa tällaiset taideteokset pääsevät esiin. 

-Biennaali oli erittäin hieno tilaisuus ja toivonkin, että siitä tulisi vuosittainen tapahtuma, kertoo Emilia. 

-Huomasin nämä teokset vasta äskettäin, mutta mielestäni ne ovat ehdottoman positiivinen juttu, lisää Emilia. 

Hyvä idea, toteutus ontuu

Teokset ovat yhtä hienoja kuin niitä ympäröivä maisema. Yksittäin ne jättävät hieman kysyvän olon ja vaikka infotaulut tarjoavat selvitystä eivät ne silti avaa kaikkea. Olisi ollut ehdottoman hienoa nähdä kuva kyseisestä saaresta, ennen nykyhetkeä. Se olisi ollut jo paljon mielenkiintoisempaa.