Akustinen musiikki kaikui Temppeliaukion kirkossa perjantai-iltana. Kuva: Harri Jäske.

Viime perjantainen Solistiyhdistyksen konsertti täytti Temppeliaukion kirkon kitaran, kanteleen ja cembalon sävelillä. Archipelago-kiertue on osa Suomen ja Japanin kulttuuriyhteistyön satavuotisjuhlaa. Tällä viikolla muusikot lähtevät Japaniin esittämään loput seitsemän konserttia Hiroshimassa, Nagoyassa, Shizuokassa ja Tokiossa.

Konsertti alkaa hieman myöhässä. Kirkon alakatsomo on puolillaan, kun Eija Kankaanranta (kantele), Rody van Gemert (kitara) ja Assi Karttunen (cembalo) harppovat keskikäytävän halki lavalle. Ensimmäinen kappale on Yuna Kurachin säveltämä Kello. Teos perustuu japanilaisten temppelikellojen spektrianalyysiin ja on kunnianosoitus 50-vuotiaalle Temppeliaukion kirkolle, jonka oma kellonsoitto tulee nauhalta.

Kappaleet ovat kokeilevia, maalailevia äänimaisemia. Ne kertovat tarinoita, jotka avautuvat syvemmin käsiohjelman lunastaneille. Itse konsertti on maksuton. Inspiraatio sävellyksiin on saatu muun muassa saaristosta ja merestä. Luontoaiheita löytyy merestä muurahaisen kipittelyä kuvaavaan Toshiki Kamiyan If I became an ant -sävellykseen.

Kotimaisten säveltäjien teokset kuulostavat perinteisemmiltä, ainakin suomalaiselle kuuntelijalle. Kokeneet mestarit Olli Virtaperko ja Johanna Pitkänen hurmaavat taidokkaalla melodisuudellaan. Japanilaisten joukossa on paljon yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat päässeet toteuttamaan hyvin toisistaan eroavia, rohkeita sävellyksiä.

Jokaisen kappaleen jälkeen yleisö taputtaa, ja teoksen säveltäjä saapuu lavalle kiittämään muusikoita. Suurin osa säveltäjistä on paikalla. Suunnilleen joka toinen kappale on japanilaista ja joka toinen suomalaista alkuperää.

Soittajat pyrkivät haastamaan totuttuja käsityksiä ja soittotekniikoita kitaralla, kanteleella ja cembalolla. Näiden kolmen näppäilysoittimen yhdistelmä on harvinainen. Soveltuvaa musiikkia ei ollut juurikaan valmiina, ja kaikki konsertissa esitetyt kappaleet on sävelletty nimenomaan heille. Osa teoksista tehtiin nopealla aikataululla. Sekä muusikot että järjestäjät olivat tyytyväisiä lopputulokseen.

”Tämä oli meille iso ponnistus. Konsertti oli onnistunut, ja siitä jäi helpottunut olo. Saimme yhdellä iskulla ison ohjelmiston”, kertoo kitaristi Rody van Gemert.

”Konsertti meni Solistiyhdistyksen näkökulmasta oikein hyvin. Ohjelmisto oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Oli myös hienoa nähdä Japanista tulleet säveltäjät osallistumassa konserttiin. Tunnelma oli hyvä, ja tähän konserttiin on huikeaa päättää syksyn konserttisarja”, kommentoi tuottaja Anna Jauhola.

Uutta musiikkia Japanista ja Suomesta oli trion ensimmäinen konsertti yhdessä. Rody ja Assi ovat soittaneet yhdessä jo kauan, ja Eija liittyi mukaan Archipelago-projektiin. Idea lähti noin neljä vuotta sitten Rodyn ja Assin ollessa kiertueella Japanissa. Lähestyvä Suomen ja Japanin juhlavuosi helpotti rahoituksen saamista.

Rody kuvailee poikkeuksellista trioa näin:

”Kuulijan korva on tietyllä tapaa silmän kaltainen. Yhteen soittimeen tai säveleen voi tarkentaa ja keskittyä, kun mikään soitin ei jyrää toista. Näppäilymme sointuvat hyvin yhteen. Tuemme toisiamme niin, että kaikki erottuvat edukseen.”

Trio jatkaa yhteistyötään Archipelagon jälkeen. Muutama säveltäjä on jo ilmaissut haluavansa luoda heille lisää ohjelmistoa. Seuraava konsertti on todennäköisesti ensi kesänä nykymusiikkifestivaaleilla Viitasaaressa.

Kiertue luo uusia yhteyksiä suomalaisten ja japanilaisten säveltäjien välille ja tuo kaksi musiikkiperinnettä yhteen. Molemmissa maissa järjestetään tänä vuonna lukuisia maiden kulttuuriperintöön ja suhteisiin liittyviä tapahtumia ja projekteja.

Kuvat: Harri Jäske.