Holokaustiasiantuntija Susanna Kokkonen (KUVA:Riikka Pajunen)
Antisemitismi eli juutalaisviha tulee kaukaa historiasta jo antiikin ajoilta. “Vanhin viha” elää vielä tänäkin päivänä, ja omassa maassamme voimme nähdä myös ikäviä ja rikollisia antisemitismin ilmenemismuotoja.
Tapaan filosofian tohtori ja holokaustiasiantuntija Susanna Kokkosen Helsingissä Vallilan puutaloidyllissä. Suomen Elijah house ry:n vuokraamassa puutalossa istumme teemukit kädessä juttelemassa Antisemitismin historiasta ja nykytilanteesta.
Susannan matka Israelista ympäri maailmaa
Kokkonen on asunut Israelissa yli kymmenen vuotta. Alkuun hän opiskeli Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, ja suoritti siellä tohtoriopinnot vuonna 2004. Susannan väitöskirjan aiheena oli Juutalaispakolaiset sodanjälkeisessä Italiassa 1945–1951 (Jewish Refugees in Post-War Italy, 1945-1951).
Susanna Kokkonen toimi opintojen jälkeen Yad Vashemin (Vainojen museo) Kristittyjen Ystävien johtajana Jerusalemissa. Tässä tehtävässä Susanna työskenteli yli kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen hän on kiertänyt ympäri maailmaa puhumassa ja opettamassa antisemitismistä, holokaustista ja Israelista.
Antisemitismi keskiajalta tähän päivään saakka
Keskiajalla juutalaisvastaisuus näyttäytyy erityisesti juutalaiseen uskontoon kohdistuvana vihana.
“Keskiajalla juutalaiset merkitään ja heidät eristetään yhteiskunnista, he eivät saa harjoittaa ammatteja. Hyvin monet euroopan maat karkottavat juutalaiset. Tunnetuin on tietysti Espanjan 1492 karkoitus”, Susanna Kokkonen kertoo.
Valistuksen ajasta lähtien ja aina 1800-luvulle asti juutalaisviha ja juutalaisiin liittyviä ennakkoluuloja ei tuoda enää samalla lailla esille.
Juutalainen kieli on semiittinen kieli, ja siitä tulee termi antisemitismi eli juutalaisvastaisuus.
“Antisemitismi on ikään kuin tieteellinen termi, joka annetaan vanhalle vihalle”, opettaa Susanna.
Kansallissosialismin nousun myötä esille tulee sekä juutalaisen uskonnon vastainen viha että sosiaalinen ja taloudellinen kateus juutalaisia kohtaan. Nämä yhdistyvät vielä rotuoppeihin.
“Antisemitismi on ilmennyt vuosisatojen ajan erilaisin tavoin. Se voi olla eristämistä niin kuin keskiajalla. Se voi olla myös rotuvihaa eli rotuoppia, johon liittyy rasismia myös muihin ihmisiin ja ryhmiin kohdistuen ei pelkästään juutalaisiin”, jatkaa holokaustiasiantuntija Kokkonen.
“Antisemitismi ilmenee myös sosiaalisena kateutena. Juutalaisia syytetään siitä, että he ovat verkostoituneet liian hyvin ja että he tukevat vaan toisiaan. Tällaiset ajatukset ovat eläneet näihin päiviin saakka. Tänä päivän näihin ajatuksiin voidaan lisätä Israelin valtioon kohdistuva vastemielinen asenne. Tavallaan Israelin valtioon kohdistetaan samanlaisia syytöksiä, jotka ovat aina kohdistuivat juutalaisiin”, lisää Susanna.
Antisemitismi Suomessa
Juutalaiset ovat Suomessa pieni, hyvin yhteiskuntaan integroitunut ihmisryhmä. Täällä ei ole ollut samalla lailla juutalaisvihaa kuin joissakin Euroopan maissa.
“Jos kuitenkin mietitään tilannetta parin viime vuoden ajalta, niin meillä on vandalismia, omaisuuden tuhoamista, joka on liittynyt synagogiin, hautausmaihin ja Israelin suurlähetystöön Helsingissä”, pohtii Susanna Suomen tilannetta.
Voidaan siis sanoa, että antisemitismiä on myös Suomessa. Kokkonen on huolissaan tästä ilmiöstä, koska vandalismi ei ole antisemitismin vaarattomin muoto vaan se on jopa rikollista toimintaa.
Euroopan tilanne antisemitismin suhteen
“Vuonna 1945 pahimmat antisemitismin ilmaisut menevät ikään kuin maan alle. Holokausti on kuin rokote eli holokausti näyttää mihin viha voi johtaa. Antisemitismistä tulee ei-toivottua, ja varotaan, miten ilmaistaan sellaisia mielipiteitä”, kertoo Kokkonen.
Antisemitismi ei suinkaan häviä vaikka verhoutuukin piiloon.
“70 vuoden päästä voidaan nähdä yhteiskunnassa hyvin räikeä ja verbaalinen antisemitismi. Siitä on tullut osa eurooppalaista arkea”, jatkaa Susanna.
Sosiaalisen median merkitys antisemitismin yhteydessä
Susanna Kokkonen haluaa nostaa esille myös sosiaalisen median, jonka merkitys on noussut erityisesti nyt koronapandemian aikana isoon asemaan. Sosiaalisen median kautta yksikin ihminen pystyy levittämään laajalle alueella propagandaa ja vihapuhetta. Tässä asiassa on ollut suorastaan räjähdysmäinen kasvu.
“Antisemitismi on levinnyt nyt joka puolelle yhteiskuntaan, ja sosiaalinen media on oma kerrostuma siinä, joka tekee siitä vaarallista, koska se tavoittaa valtavan laajan yleisön”, pohtii Susanna Kokkonen huolestuneena.
Susanna Kokkonen vie sanomaa eteenpäin
Susanna Kokkosta pidetään holokaustin kristittynä lähettiläänä. Hän toivoo, että holokaustia ei unohdeta vaan opitaan näkemään siitä, miten ihminen saattaa toimia kriisin keskellä ja miten kansanmurha tapahtuu.
Kokkonen on myös kirjoittanut kirjan “Juutalaisviha Raamatun ja historian valossa.”. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, ja toinen painos otettiin vuonna 2017.
Kuuntele koko haastattelu:
