Kannustava ilmapiiri auttaa lasta ADHD:n tuomien haasteiden kanssa. Joskus vanhemmat tarvitsevat myös ammattilaisten tietoa ja tukea. (KUVA: Lotte Estman/ Barnavårdsföreningen).

Suomessa kattava tukiverkosto kaikenikäisille

ADHD:n kanssa ei tarvitse jäädä yksin, eikä sitä missään tapauksessa tule pitää vain negatiivisena asiana, hidasteena tai vajavuutena. On todettu, että monet “addit” ovat todella luovia, innostuvia ja innostavia ja he jaksavat tehdä asiaa josta pitävät, loputtomiin. Jos ADHD vaikeuttaa lapsesi elämää tai et addiaikuisena koe selviäväsi arjen haasteista, apua kannattaa hakea.

Suomessa tukea on saatavilla hyvin lapsille kuin aikuisillekin. ADHD-aikuiset ry tukee ADHD:n kanssa kamppailevia aikuisia, pyrkii kohottamaan heidän elämänlaatuaan ja toimii myös yhdistävänä kanavana ADHD-ihmisten välillä. Vuodesta 1989 saakka toiminnassa ollut ADHD-liitto ry on ADHD-Europen jäsen ja kansainvälinen yhteistyö tuo saatavillemme jatkuvasti lisää tietoa ja hyviksi havaittuja toimintamalleja. Monesti diagnosoimaton ADHD vaikeuttaa kantajansa elämää. ADHD-liiton tiedottaja Jari Hämäläinen on neljäntoista työvuotensa aikana kuullut ja nähnyt paljon.

Aika usein tarinoissa toistuu se, että koko lapsuuden ja nuoruuden ajan henkilö on ihmetellyt, mistä kaikki haasteet ja vastoinkäymiset johtuvat. Hän on alkanut epäilemään älykkyyttään ja itsetunto on kärsinyt jo kovan kolauksen. Tilanteeseen on tullut muutos vasta, kun hän on saanut tiedon ADHD:sta ja oppinut ymmärtämään sen mukanaan tuomia haasteita. Oikea hoito ja tuki yhdessä sen ymmärryksen kanssa ovat mahdollistaneet monelle omien vahvuuksiensa hyödyntämisen. Jotkut ovat tehneet mielenkiinnon kohteistaan tai osaamisestaan ammatin itselleen ja toimivat nykyään yrittäjinä. Toiset ovat palanneet kesken jääneiden opintojen pariin ja saaneet vietyä ne kunnialla loppuun.” 

 Kaaoksen valjastaminen hyödylliseksi energiaksi

“ADHD-oireisilla henkilöillä on paljon vahvuuksia, kuten tietysti kaikilla ihmisillä on, mutta heidän vahvuutensa eivät usein pääse esille ADHD:n aiheuttamien haasteiden alta. Vahvuudet, kuten vaikkapa helposti innostuminen, ”ylikeskittyminen”, ennakkoluulottomuus, sitkeys ja luova ongelmanratkaisukyky ovat olleet mahdollisia valjastaa omaksi hyödyksi vasta oikean hoidon ja tiedon myötä. Useat kertovatkin olleensa aina sitä mieltä, että osaavat asiat paremmin kuin mitä koulunumerot osoittavat, mutta eivät vain tunnu saavan todellista potentiaaliaan esille tai asioita valmiiksi. Vasta oikea hoito ja tukitoimet ovat vapauttaneet todellisen potentiaalin ja mahdollistaneet polun kohti omia unelmia,” Hämäläinen jatkaa.

ADHD-liitolla on 20 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, jotka tarjoavat vertaistukea, tapahtumia ja koulutusta niin ADHD-oireisille kuin myös heidän läheisilleen. Tukea antamassa ovat muun muassa ADHD-liiton kokemusosaajat, joita on Suomessa laaja verkosto. He välittävät tietoa arjesta ADHD:n kanssa, pyrkivät edistämään myönteistä asenneilmapiiriä sekä kertovat omakohtaisia kokemuksiaan omasta tai läheistensä elämästä ADHD:n kanssa. He osallistuvat myös luennoille, täydennyskoulutuksiin ja palveluiden kehittämiseen. Kokemusosaajakoulutuksista löytyy lisätietoa ADHD-liiton sivuilta.

Hyvä hoito- ja tukimuoto ovat myös tiedollista, virkistyksellistä ja liikunnallista ohjelmaa sisältävät tuetut lomat, joita ADHD-liiton kohderyhmille järjestää muun muassa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry. MTLH valitsee lomatuen saajat sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.

Tukea lapselle ammattilaisten ja perheen yhteistyönä

Koko Suomen kattava, vuodesta 1893 toiminut lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningen tarjoaa monenlaista tukea perheille, muun muassa lasten neurologisissa haasteissa. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi maksuttomat tapaamiset, puhelinneuvonta, tuki- ja keskusteluryhmät, perheneuvonta ja leirit. Lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan opastetaan arjen askareiden helpottamisessa, omien voimavarojen löytämisessä ja hyvien toimintamallien omaksumisessa. Lapsi voi tarvita apua vaikkapa läksyjen teossa ja repun pakkaamisessa ja teini-ikäistä nuorta voidaan opastaa elämänhallinnassa, kuten ruoanlaitossa ja rahankäytössä. Barnavårdsföreningenin toiminnanjohtaja Pia Sundell on lastensuojelutyön asiantuntija, erityisosaamisenaan lapsi- ja perhetyö sekä lapsen oikeudet.

“Neuropsykiatrinen osaaminen on järjestössämme erityisen vahvaa. Olemme työskennelleet ADHD- ja liitännäisoireiden kanssa jo kolmisenkymmentä vuotta. Vanhemmuuden tuki,  ammattilaisten kouluttaminen sekä neuropsykiatrisista haasteista tiedottaminen ovat merkittävä osa työtämme. On selvää, että lapsi, jolla on ylivilkkautta ja tarkkaavaisuuden kanssa haasteita, tarvitsee paljon tukea ympärillään olevilta aikuisilta. Onneksi nykyään tiedetään, että neuropsykiatrisen häiriön kanssa kamppailevan lapsen käytös ei johdu heikosta kasvatuksesta. On tärkeää ymmärtää näiden lasten erityisen tuen tarvetta ja itsetunnon kohottamisen merkitystä. Vertaistuki on kantava ajatus toiminnassamme ja uskomme vahvasti sen voimaan.”

 Perhekoulu POP apuna vanhempien ja lasten arjessa

Yksi Barnavårdsföreningenin kautta toimivista tukiohjelmista on vuodesta 1999 saakka toiminut Perhekoulu POP, eli Pre-school Overactivity Programme. Se on 3-6-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu ohjelma, jossa löydetään apukeinoja lapsen haastavaan käytökseen. Tällaista voi olla ylivilkkaus, uhmakkuus, aggressiivisuus ja impulsiivisuus. Apua voi hakea, vaikka lapsella ei olisi diagnoosia. Perhekoulu kokoontuu kerran viikossa kymmenen viikon ajan ja koostuu vanhempainryhmästä, lastenryhmästä ja ohjaajakoulutuksesta.

“Lastensuojelujärjestönä tarjoamme vanhemmuuden tukea, koulutusta ja tietoa. Tuemme perheitä eri tavoin ja eri mittaisilla ajanjaksoilla. Perhekoulu POP pyörii meillä Stea-avustuksella neljä kertaa vuodessa. Yleensä järjestämme kolme suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen hoitojakson. Jokaiseen perhekouluryhmään mahtuu noin viisi lasta, vanhemmat ja noin kuusi avustajaa. Perhekoulu toimii kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Meillä järjestetään myös noin viisi kertaa vuodessa iltaluentoja, joissa käsitellään erilaisia teemoja liittyen neuropsykiatrisiin haasteisiin. Luentoihin osallistuu noin kolmekymmentä vanhempaa, läheistä tai ammattilaista. Vuoden aikana sadat ammattilaiset saavat meiltä myös koulutusta,” Pia Sundell jatkaa.

Barnavårdsföreningenin viestintäpäällikkö Anna Alenius kertoo, että tällä hetkellä meneillään on jo kahdeksaskymmenes perhekoulujakso ja perhekouluun on tähän mennessä osallistunut noin 410 lasta ja heidän perhettään. Vuonna 2017 julkaistiin käsikirja, joka pohjautuu Perhekoulu POP:in ohjelmaan. Käsikirja toimii sekä itsenäisenä oppaana, että osana Perhekoulun työskentelyä. Käsikirjan neuvot on alun perin kehitetty alle kouluikäisille ylivilkkaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kirja ilmestyi tänä vuonna myös ruotsiksi.

Outi Lindström

Lue myös jutun osat 1 ja 3:

https://kaupunkikanava.fi/adhd-kompastuskivesta-voimavaraksi-osa-1/  

https://kaupunkikanava.fi/adhd-kompastuskivesta-voimavaraksi-osa-3/

 

Linkit:

https://adhd-liitto.fi/

ADHD-liiton kokemusosaajat:

https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/kokemusosaaja_esite.pdf

https://www.adhd-aikuiset.fi/

https://www.bvif.fi/fi/tukeaperheille/adhdkeskus/perhekoulupop/

https://bvif.fi/fi/tukeaperheille/adhdkeskus/article-128021-59117-neuropsykiatrinen-valmennus 

Perhekoulu POP:in käsikirja: https://bvif.fi/fi/alku/article-114288-65105-lehdistotiedote-haastava-arki-lapsiperheessa?offset_114288=48  

www.mtlh.fi  

https://bvif.fi/fi/tukeaperheille/adhdkeskus/article-128021-59035-yleisoluennot 

Kirjat:

Peiper & R. Bell: ADHD ja ruokavalio (Atar)

Virta, A. Salakari: ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0 (Tammi)