Yksi ADHD:n tyypillisistä oireista on päättymätön ajatusvirta, joka voi vaikeuttaa keskittymistä, nukahtamista ja rauhoittumista (KUVA: Pixabay).

Oireiden tunnistaminen tärkeää

Herätyskello soi aikaisin aamulla. Tuntuu vaikealta nousta ylös. Uni tuli edellisenä yönä vasta neljän paikkeilla, kun ajatus- ja idearuletti surisivat päässä. Tuijotan vaatekaappini hyllyjä viisi minuuttia. En pysty valitsemaan päällepantavaa. Aamutoimet venyvät ja havahdun olevani myöhässä bussista. Koulussa päätä jomottaa väsymyksestä. Tunnin jälkeen en oikein muista mitä siellä käsiteltiin. Kaverit kertovat viikonlopun menoistaan. Tuijotan heidän takanaan seinässä olevaa halkeamaa ja nyökkäilen… 

Kirjainyhdistelmä ADHD oli muutama vuosikymmen sitten suurelle osalle täysin tuntematon käsite. Ei ole kovin pitkä aika siitäkään, kun jotkut lääkärit pitivät tätä synnynnäistä neurologista aivojen poikkeamaa keksittynä asiana. Tänä päivänä tiedämme, että ihmisistä noin 5% syntyy “addeiksi” ja asiaa tutkitaan jatkuvasti lisää. Osa diagnosoidaan jo lapsena, osa havahtuu asiaan vasta aikuisiällä ja jotkut eivät koskaan tule tietämään tästä ominaisuudestaan, vaikka ehkä pohtivat, että jotakin poikkeavaa on meneillään. 

Olin vuosikaudet itse yksi heistä, joka ihmetteli vuoristoradan lailla kulkevia tunteitaan, innostui sadasta asiasta yhtä aikaa, uupui niiden valmiiksi saattamisen keskellä ja koki toisinaan huonoa itsetuntoa, väsymystä ja epämääräistä riittämättömyyden tunnetta. Törmättyäni ADHD:n oirelistaan ja aloitettuani pitkät tutkimukset, sain lopulta vuosi sitten diagnoosin sekä oireita tasaavan lääkityksen, jota jatkan toistaiseksi. Sen ansiosta “tuulen mukana sinkoilu” on loppunut. Pystyn keskittymään täysillä tavoitteisiini ja unelmiini ja jättämään vähemmän tärkeät asiat selkeästi sivuun.

Synnynnäisesti erilaiset aivot

ADHD on lyhenne sanoista Attention Deficit Hyperactive Disorder eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. On myös ihmisiä, joilta ylivilkkaus puuttuu, jolloin heillä on vain tarkkaavaisuushäiriö, Attention Deficit Disorder, ADD. Pääoireina näissä ovat tarkkaamattomuus sekä osalla ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet painottuvat yksilöllisesti ja useilla ne haittaavat jokapäiväistä toimintaa.

Poikkeavuus aivojen välittäjäaineen, dopamiinin, säätelyssä on yksi ADHD:n merkittävimpiä syitä. Lisäksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät, synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet sekä erilaiset psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa oireiden syntyyn. ADHD voi periytyä vanhemmalta lapselle. Oireiden tunnistaminen, oikeat hoitomenetelmät ja kannustava ilmapiiri varmistavat mielekkään ja tasapainoisen elämän diagnoosin kanssa.

ADHD-lääkitys ja sen mahdollinen tarve on todella yksilöllistä ja asiasta neuvotellaan aina lääkärin kanssa. Yleisimmät lääkkeet ovat keskushermostoa aktivoivat psykostimulantit metyylifenidaatti, deksamfetamiini ja lisdeksamfetamiini tai ei-stimulantit atomoksetiini ja guanfasiini. Lisäksi lääkkeetön hoito, kuten psykoterapia, vertaistuki ja toiminnanohjaus ovat tärkeitä tukipilareita ja oikealla ravinnolla sekä liikunnalla on suuri merkitys oireiden ja mielen hallinnassa. Kompastuskiven sijaan ADHD voi olla oikein valjastettuna elämässä eteenpäin vievä voima ja luovuuden lähde.

Outi Lindström

Lue myös jutun osat 2 ja 3:

https://kaupunkikanava.fi/adhd-kompastuskivesta-voimavaraksi-osa-2/

https://kaupunkikanava.fi/adhd-kompastuskivesta-voimavaraksi-osa-3/

 

Linkit:

https://adhdtutuksi.fi/mika-on-adhd/

https://dhdtutuksi.fi/adhd-hoito/laakkeellinen-hoito/

https://adhdtutuksi.fi/adhd-hoito/laakkeeton-hoito/

https://paivitasala.wordpress.com/