Yhteisöhoito auttaa asunnottoman uuteen alkuun

 

Suomen Setlementtiliitto on voittoa tavoittelematon, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka toimialaan kuuluu laaja kokoelma erilaisia sosiaalisia palveluita. Setlementtiliiton jäseniä ovat 40 paikallista setlementtiä. Helsingissä toimii Kalliolan setlementti, jossa asiantuntevaa ja ihmislähtöistä työtä tehdään esimerkiksi päihdeongelmaisten, vapautuvien vankien, lasten ja nuorten, seniorien ja vammaisten hyväksi.

 

Ihmisille, joilla ei ole asuntoa tai jotka ovat elämäntilanteensa vuoksi vaarassa jäädä asunnottomiksi, Kalliolan Setlementillä on kolme kuntouttavaa asumispalveluyksikköä, tai paremmin sanottuna asumisyhteisöä. Kuvernöörintie ja Oskelakoti ovat pääasiassa päihdeongelmista kärsiville, mutta myös muista syistä asunnottomina oleville suunnattuja asumisyhteisöjä. Itäviitta-yhteisö on tarkoitettu erityisesti 18-29 vuotiaille Espoolaisille tuettua asumista tarvitseville nuorille. Asiakkaat tulevat näihin yhteisöihin asumaan usein laitoshoidon jälkeen tai A-klinikan kautta, mutta toisinaan he ovat olleet aikaisemmin esimerkiksi avohoidossa.. Kaikissa asumisyhteisöissä ylläpidetään tiettyjä yhteisöllisiä rakenteita, jotka auttavat asukkaita toipumaan ja oppimaan arkielämän taitoja.

 

“Asiakkaille on viikko-ohjelma, johon kuuluu esimerkiksi tapaamiset aamuisin, joissa kerrotaan edellisen illan kuulumisia ja keskustellaan tulevan päivän ohjelmasta. Kerran viikossa yhteisökokous, jossa arvioidaan menneitä tapahtumia ja suunnitellaan tulevaa ohjelmaa, kuten yhdessä tehtäviä retkiä. Se on myös merkittävä päätöksenteko foorumi”, asumispalveluiden johtaja Antti Teerenhovi kertoo yhteisöjen tavanomaisista toimintamalleista.

 

“Yhteisöhoidon perustana on vertaistuki”, Teerenhovi selittää.

 

“Asiakkaat saavat tukea toisiltaan ja myös työntekijöiltä. Oskelakodissa on kolme työntekijää ja Kuvernöörintiellä kolme. Työnimike kertoo työntekijöiden työnkuvasta jo paljon. He ovat yhteisövalmentajia ja heidän tehtäviinsä kuuluu pitää huolta yhteisön kulttuurista, jotta se on turvallinen ja toipumismyönteinen. Yhteisöhoidon idea on se, että yhteisö toimii, vaikka henkilökuntaa ei olisikaan paikalla. Yhteisön kulttuuri tukee ihmisiä päihderiippuvuuden ja muiden vaikeuksien voittamisessa.”

 

Teerenhovi kertoo, että Itäviita-yhteisössä asiakkaan kanssa kahden kesken tehtävää työtä on enemmän kuin muissa yhteisöissä. Nuorien taustat poikkeavat toisistaan paljon ja yksilöllisen avun tarve on suurempi. Hän toteaa kuitenkin vääräksi väitteen siitä, että yhteisöhoidossa yksilöt jäävät vähemmälle huomiolle.

 

“Se on väärinymmärrys, että yhteisöhoidossa ei oteta yksilöitä huomioon. Yhteisöhoidossa yhteisö nähdään paikkana harjoitella erilaisia taitoja, kuten vuorovaikutusta, tunteidenhallintaa, palautteen antamista ja vastaanottamista sekä erilaisia arkielämäntaitoja. Yksiköissä käydään asiakkaiden kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja, ohjataan elämänhallinnassa ja annetaan palveluohjausta, jossa neuvotaan erilaisten arkisten asioiden hoitamisessa eli tuetaan asiakkaiden integroitumista yhteiskuntaan.”

 

Teerenhovi korostaa myös sitä, ettei yhteisökulttuurin rakentuminen ei saa olla esteenä asiakkaan oman elämän uudelleen rakentamisessa.

 

“Jos asiakas saa tilaisuuden mennä kouluun tai saa töitä, ei häntä tietenkään vaadita olemaan menemättä sinne, jotta voisi olla mukana yhteisön toiminnassa. Yhteisöhoidon rakenne ei saa estää ihmistä menemästä elämässään eteenpäin, mutta asiat suunnitellaan aina yhdessä”, hän toteaa.

 

Kuvernöörintiellä ja Oskelakodissa asutaan tavallisesti kahdeksasta kuukaudesta yhteen vuoteen, Itäviitassa keskimäärin vuosi ja puoli.

 

Kaikissa paikoissa on käytössä vaiheittainen kuntoutusmalli, jonka viimeinen vaihe on sitten itsenäistymisvaihe eli omilleen muuttaminen.

 

“Itsenäistymisvaihe on hyvin tärkeä. Silloin etsitään yhdessä asiakkaan kanssa asuntoa, mietitään mitä yksin asuminen käytännössä tarkoittaa ja varmistetaan, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa tuen muuttoa sekä itsenäistä elämää varten”, Teerenhovi kertoo.

 

“Kontakti työntekijöihin usein säilyy omilleen muuttamisen jälkeenkin. Entiset asiakkaat tulevat myös usein käymään yksiköissä tapaamassa työntekijöitä ja tapaavat myös sen hetkisiä asiakkaita, mikä on hyvä tapa jakaa omia kokemuksia.”

 

Teerenhovi paljastaa, että yhteisöhoidon tulokset ovat hyviä. Suuri osa kuntoutujista pystyy huolehtimaan omasta elämästään muutettuaan yksiköstä omaan asuntoon. Yhteyden luominen toisiin ihmisiin on Teerenhovin mukaan erityisen tärkeää asunnotomuuteen liittyvissä ongelmissa ja yksinäisyyden poistaminen vaikuttaa ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti.

 

“Asunnottomuudelle on niin monia syitä. Parhaimmillaan apu on silloin, kun oikeanlaista tukea on  tarjolla kaikille. Jonkinlaiseen yhteisöön kuuluminen on kiistämättömän tehokasta ja kaiken lisäksi myös kustannustehokasta.”

Vastaa

Tuoreimmat