Tulevaisuus vaatii tuulivoiman hyödyntämistä

 

Tuulivoimalat pyörivät majesteetillisten korkeiden valkoisten pylväidensä päissä ja energiaa syntyy. Tuulivoimala tarvitsee toimintansa tueksi ihmisen kosketusta ainoastaan laitteiston vioittuessa ja määräaikaishuoltojen yhteydessä, muuten toiminta on automaattista. Viime vuonna tuulivoimalat tuottivat 2,8% Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuoteen 2013 asti Suomen tuulivoimatuotannon kehitys on ollut vaisua ja vähäistä verrattuna muissa maissa otettuihin edistys askeleisiin asian tiimoilla, mutta vuosien 2014 ja 2015 aikana tilanne on muuttunut jonkin verran.

 

Vuonna 2014 Suomessa tuotettiin 260:n tuulivoimalan voimin yli miljardi kilowattituntia tuulisähköä. Vuonna 2015 tuotanto kasvoi 110% edellisvuodesta. Rambollin Suomen tuulivoiman liiketoimintapäällikkö Veli-Pekka Alkulan mukaan ensi vuoden jälkeen voimaloita tulee olemaan noin 800. Prosentuaalinen osuus koko sähköntuotannosta ei vieläkään tule olemaan turhan suuri, mutta kun ajatellaan, että yhden voimalan tuotolla saa 2000 kerrostalokaksiota sähkönsä, niin huomataan, että se on hämmästyttävän paljon.

 

Sähkön markkinahinta on Alkulan kertoman mukaan hyvin alhaalla, ja siksi ei ole sinänsä kannattavaa investoida minkään energian tuotannon lisäämiseen. Maatuulivoiman tuotantokustannukset ovat kuitenkin koko ajan alenemaan päin, ja kun on kyse energian kustannusten vertailusta eri tuotantomuodoilla, niin maatulivoimaa pärjää huomattavan hyvin. Lisäksi Suomi on sitoutunut toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen ohjaamia tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi.

 

“Hallitukselta on tulossa joulukuussa energia- ja ilmastostrategia. Sen tekee työ- ja elinkeinoministeriö, ja siinä asetellaan suuntaviivoja sille, että mitä ensi vuosikymmenellä Suomessa tehdään, että saavutetaan kaikki uusiutuvan energian tavoitteet. Se on siis juuri kuuman poliittisen päätöksenteon alla. Nyt ollaan asettamassa tavoitteet millä keinoin esimerkiksi vuonna 2030 tuotetaan riittävästi uusiutuvaa energiaa”, kertoo Alkula.

 

Tuulivoimasta aiheutuvista meluhaitoista ja muista ympäristöhaitoista on syntynyt vastustusta tuulivoiman lisäämiselle. Verrattuna uusiutumattomien energianlähteiden haittapuoliin olisi kuitenkin myönnettävä, että tuulivoiman ongelmat ovat melko vähäisiä. Alkula mainitsee, että suosituin energiamuoto, jos kysytään suomalaisilta on vesivoima, mutta kovin moni ei varmaankaan näin vastatessaan ole tullut ajatelleeksi, miten olemme vuosien saatossa valjastaneet kaikki jokemme vesivoiman tarkoituksiin, ja millaisia seurauksia siitä on ympäristölle.

 

“Jos ajatellaan, että mikä tahansa energiantuotantolaitos tulee naapuriin, niin ymmärrettävästi se herättää vastustusta. Esimerkiksi vesivoima on kaikista suosituinta kyselyissä, mutta jos johonkin osiin Suomea on yritetty vesivoimaa tehdä lisää, niin sehän ei mene tällä hetkellä läpi. Tulee tekoaltaita, kalat ei pääse liikkumaan ja Jasper Pääkkönen suuttuu, kun ei pääse ongelle”, Alkula toteaa.

 

Alkula muistuttaa, että mikä tahansa energian tuotantomuoto onkaan kyseessä, niin se vaikuttaa monien ihmisten ja muiden elämänmuotojen ympäristöön joka tapauksessa. Niin sanotusti täysin haitatonta vaihtoehtoa ei ole olemassakaan.

 

“Tiettyjä uhrauksia aina joudutaan tekemään. Kun puhutaan mistä tahansa infrastruktuuri hankkeesta, tie, joku julkinen rakennus tai muu, niin aina löytyy se yksi kolme prosenttia, jotka vastustaa rajusti. Joskus on ollut sellainen mielipide, että esimerkiksi tuulivoimaa ei saisi rakentaa jos yksikin ihminen sitä vastustaa, niin siihen on hyvä kommentti, että jos sen yhdenkin ihmisen vastustuksen perusteella toimittaisiin, niin Suomessa ei olisi yhtään päiväkotia eikä yhtään kauppaa tai tietä. Ainahan yhteiskunnan rakentaminen on kompromissi. Toki minimoidaan vaikutuksia ja hankkeiden suunnitteluun liittyy jo lakisääteisesti paljon vuorovaikutusta sekä viranomaisten että kansalaisten kanssa.”

 

Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat uuden, viime vuosikymmenen aikana valtavasti kehittyneen teknologian ansiosta selvästi ne vaihtoehdot, jotka vievät kohti tulevaisuutta, ja kansainvälisesti tuulivoimaan tehdyt investoinnit ovat olleet näyttävän suuruisia. Yritykset, joilla ei ole ollut sähköntuotannon kanssa aikaisemmin mitään tekemistä ovat ostaneet tuulipuistoja turvatakseen oman sähkön saantinsa ja osoittaakseen tukensa tuulivoimalle. Esimerkiksi Ikea omistaa Suomessa tuulipuiston. Tuulivoima on käytännössä laskenut energian hintaa pohjoismaissa. Kun tuulisähköä tulee verkkoon paljon, se laskee sähkölaskun hintaa huomattavasti enemmän, kuin mitä on ollut sen saama valtion tuki. Alkula toteaa yksinkertaisesti, että tuulivoima on tulevaisuuden ratkaisu, se mihin tällä hetkellä maailmalla ollaan siirtymässä, mutta on kuitenkin muistettava, että myös muita sähköntuotantomuotoja tarvitaan jatkossakin.

 

“Maailman suurin tuulivoiman tuottaja nykyään on Kiina. Siellä panostuksia tuulivoimaan motivoivat muiden syiden ohella hiilen polton aiheuttamat ilmansaasteet. Biopolttoaineet on Suomessa iso juttu, mutta biomassan käytössä on se heikkous, että se ei ole toimiva vaihtoehto kovin laajalti muualla maailmassa ja ei siten merkittävästi tue suomalaisen teollisuuden vientiä. Ei ole niin paljon biomassaa, mitä voisi hyödyntää. Sen sijaan tuulivoimateknologia mitä myös Suomessa tehdään on paljon enemmän kansainvälisiä mahdollisuuksia. Täällä on tosi hyvin pärjääviä tuulivoiman valmistajien alihankkijoita, jotka voi toimittaa vientiin tätä teknologiaa. Suomi on yleensä suuri energian tuoja, meille tuodaan energiaa eri muodoissa paljon. Tuulivoimalla voidaan tehdä puhtaasti kotimaista energiaa.”

Vastaa

Tuoreimmat