Punaisen Ristin Helsingin Nuorten turvatalon johtaja Päivi Mattila: “Erittäin suuri osa asiakkaistamme kokee tulleensa kuulluksi täällä”

Päivi Mattila, Niina Karekari ja Tiina Ikoukchen työskentelevät Punaisen Ristin Nuorten turvatalolla. Päivi on Helsingin turvatalon johtaja ja Niina sekä Tiina ovat turvatalon kriisi- ja perhetyöntekijöitä. Turvatalon tehtävänä on auttaa 12-21-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään kaikissa elämän kriisi -ja pulmatilanteissa. Turvatalo tarjoaa kriisimajoitusta, perhehuonetoimintaa ja itsenäistymisen tukea.

 

CABA4C92-5226-475E-AF1A-2D56BC477296

Kuvassa Niina Karekari (vas.), Päivi Mattila (kesk.) ja Tiina Ikoukchen.

 

Istuimme alas keskustelemaan Nuorten turvatalon toiminnasta, sen toimintamenetelmistä sekä siitä, miten nuorten asunnottomuus tulee vastaan heidän työarjessaan.

 

“Kriisimajoitus on tarkoitettu 12-19-vuotiaille nuorille, mutta ikärajoista voidaan neuvotella tarpeen mukaan. Kriisimajoituksella tarkoitetaan sitä, että nuori voi tilapäisesti tulla majoittumaan, jos syystä tai toisesta kotona ei voi olla,” kertoo Helsingin turvatalon johtaja Päivi Mattila.

 

“Kriisimajoitusaika on iltapäivä viidestä aamu kymmeneen asti ja muuten päivällä olemme koko ajan auki.”

 

“Meillä ei ole aikarajaa siitä, kuinka pitkäksi aikaa nuori voi meille majoittautua. Nuori voi yöpyä kriisimajoituksessa tilapäisesti,” kertoo Päivi.

 

“Kenenkään ei ole tarkoitus kotiutua tänne, mutta emme myöskään potki ketään pois,” kertoo Niina.

 

Itsenäistyminen on monelle ajankohtaista

 

Tiina ja Niina työskentelevät erityisesti itsenäistymisen tuen parissa. Itsenäistymisen tuki on tarkoitettu 17-21-vuotiaille nuorille, joilla on tilanne kotona kriisiytynyt niin, ettei siellä voi jostain syystä asua.

 

“Asiakkuutemme on yleensä pidempää, keskimäärin vuodesta puoleentoista vuoteen. Osa asiakkaista saattaa tulla suoraan kriisimajoituksen kautta tai sitten on sellainen tilanne, että nuori pystyy vielä toistaiseksi asumaan kotona, mutta itsenäistyminen on ajankohtaista,” Kertoo Niina.

 

Nuorten asunnottomuus näkyy usealla tavalla

 

“Pääkaupunkiseudulla ei ole mikään helpoin asuntotilanne. Asuntoja ei ole tarpeeksi ja ne mitä tarjolla on, on kalliita. On myös niitä, jotka ovat menettäneet jo yhden tai useamman asunnon ja kokevat tarvitsevansa apua siihen, miten onnistua pitämään seuraava asunto,” kertoo Niina.

 

“Nuoret saattavat olla ylivelkaantuneita, jonka vuoksi he eivät saa asuntoa. On myös maahanmuuttajia, joilla ei ole minkäänlaista tukiverkostoa ja he hakeutuvat siksi meille,” kertoo Tiina.

 

Mistä syistä nuoret hakeutuvat majoitukseen?

 

“Tilastojen mukaan ristiriidat kotona ja mielenterveysongelmat ovat suurimmat syyt, miksi nuoret hakeutuvat kriisimajoitukseen,” kertoo Päivi.

 

“Syyt hakeutua kriisimajoitukseen eri ikäisten välillä vaihtelevat, mutta eivät aina. Yleensä 15-vuotiaan pulmat liittyvät kotona asumiseen ja vanhempien kanssa elämiseen. 20-vuotias on saattanut jo muuttaa pois kotoa.”

 

“Ne ovat aika usein tällaisia siirtymäkauden ongelmia, kun ollaan tietyssä elämänvaiheessa ja siirrytään seuraavaan. Esille nousee haasteita, joissa me sitten voimme olla avuksi,” kertoo Tiina.

 

“Itsenäistymisen tuessa kyse on yleensä lapsuudesta irtautumisesta. Mitä se aikuisena oleminen sitten onkaan?“ kertoo Niina.

 

Majoituksen vastaanottamisen edellytykset

 

Majoituksen vastaanottamisessa on joitakin edellytystä. Alaikäinen tarvitsee aina huoltajan luvan. Täysi-ikäisenkin kohdalla ollaan mahdollisesti yhteydessä vanhempiin ja tavataan perhettä, ellei hän itse toisin halua.

 

“Emme voi myöskään majoittaa päihtyneitä nuoria, olivat he sitten 15 -tai 20-vuotiaita. Toki päihdeongelmia voi nuorella olla, mutta päihteiden alaisena tänne ei voi tulla,” kertoo Päivi.

 

Muuttaako turvatalo nuoria?

 

“He ovat täällä niin lyhyen aikaa, että en osaa sanoa. Erittäin suurin osa asiakkaistamme kuitenkin kokee tulleensa kuulluksi täällä,” kertoo Päivi.

 

“Toivottavasti pystymme ainakin herättämään uusia näkökulmia, vaikka ne eivät ehkä tulisi mieleen vielä siinä kohtaa, vaan vasta joskus tulevaisuudessa,” kertoo Niina.

 

Kuka voi auttaa ja miten?

 

Ihminen voi hakeutua vapaaehtoistyöntekijäksi osallistumalla perehdytyskoulutukseen. Koulutusta seuraa perehdytyskäynnit, joiden jälkeen henkilö voi toimia vapaaehtoistyöntekijänä.

 

Vapaaehtoistyöntekijänä voi toimia, kun oma elämäntilanne on kunnossa ja ikää on vähintään 23 vuotta.

 

Osa nuoristamme on 21-vuotiaita, joten olisi hyvä, että vapaaehtoistyöntekijä olisi hieman nuorta vanhempi,” kertoo Päivi.

 

“Turvatalon tarkoitus on ennaltaehkäistä. Toivoisimme, että nuoret ja perheet ottaisivat meihin yhteyttä aikaisemmin, jotta asiat eivät kehkeytyisi lumipalloiksi. Meiltä voi saada ajan seuraavalle päivälle tai jopa samalle illalle ilman mitään lähetteitä. Meidän palvelu on ilmaista.” kertoo Tiina.

 

“Asia saa olla ihan mikä tahansa, sillä kyseiset asiat ovat oikeita tälle nuorelle ja hänen perheelleen.”

 

 

Sofia Väänänen

Vastaa

Tuoreimmat