Pakolaisten ongelmallinen asumistilanne Helsingissä

Moni oleskeluluvan saanut pakolainen kokee syrjintää asuntomarkkinoilla. Kuva: Wikimedia Commons

Susanna Kuusto-Kovasen tekemässä tutkimuksessa ”Alkuvaiheen pakolaisten asunnottomuus Helsingissä” käy ilmi monia seikkoja liittyen pakolaisten asuntotilanteeseen Helsingissä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille syitä helsinkiläisten pakolaisten asunnottomuuteen sekä tuoda ilmiön seuraukset esille.
Materiaali tutkimukseen saatiin haastattelemalla viittä alkuvaiheen pakolaistaustaista maahanmuuttajaa. Tietoa kerättiin myös aiemmista tutkimuksista ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimen maahanmuuttajapalveluiden maahanmuuttoyksikön työntekijöiltä. Kuusto-Kovasen opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.
Tutkimuksessa määritellään selkeästi moneen kertaan pakolainen eli henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella. Myös pakolaisten asunnottomuus on yleinen ongelma monien kohdalla ja se tulee tutkimuksesta ilmi.

”Helsinki on vetovoimaisin kunta pakolaisten keskuudessa ja asuntomahdollisuudet ovat kysynnän kohteena”

Tutkimus jakaa asunnottomuuden yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen osaan. Yksilönäkökulmasta asunnottomuuden ytimessä ovat lähinnä henkilön yksilölliset vaikutuksensa asunnon saantiin ja ongelma pyritään ratkaisemaan tarvekohtaisesti.
Yhteiskuntakeskeisestä näkökulmasta asunnottomuus koskettaa laajempaa ihmisjoukkoa ja ongelmakohdat ovat ratkaistavissa universaalimmilla oikeuksilla asuntoihin liittyen.
Alkuvaiheen pakolaisten eli enintään kolme vuotta oleskeluluvan saannin jälkeen maassa olleiden henkilöiden asunnottomuus todetaan tutkimuksessa moneen kertaan olevan mittavaa. Helsinki on vetovoimaisin kunta pakolaisten keskuudessa ja asuntomahdollisuudet ovat kysynnän kohteena.

Helsingillä ei riittävää apua pakolaisten asumisongelmiin

Osoittautui, etteivät pakolaiset ole asunnon etsinnässä tasavertaisessa asemassa verrattuna kantaväestöön. Pakolaiset ovat tutkimuksen mukaan enemmän haavoittuvampi ryhmä kuin kantaväestö, esimerkiksi rasismin takia. Kävi myös ilmi, ettei Helsinki ole kaupunkina riittävää tai toimivaa asuttamispolkua pakolaisille.
Tutkimuksessa tuodaan ilmi myös Helsinkiin luotuja kriisimajoitusratkaisuja, joilla pyritään parantamaan sekä kantaväestön että pakolaisten asunnottomuutta. Yritykset ovat kunnan kanssa yhteistyössä luoneet väliaikaisia asumiskeskuksia asunnottomille.

Vastaa

Tuoreimmat