Osaisitko toimia odottamattoman tilanteen sattuessa?

Herttoniemenrannan Kerttulinkujan väestösuojat näyttävät samalta kuin suurin osa 1990-luvulla rakennettujen kerrostalojen väestösuojista. Tavallisina aikoina ne toimivat pääasiassa verkkokellareina, jotka on varustettu raskailla suojaovilla. Herttoniemenrannan yhteiskalliosuoja sijaitsee osoitteessa Laivalahdenkaari 27.

 

Helsingissä on tällä hetkellä yhteensä 48 yleistä väestösuojaa. Tähän lukuun sisältyvät myös keskustan metroasemat. Helsingin kaupungin ylläpitämät väestösuojat on tarkoitettu kaupungissa asuville, työskenteleville tai oleskeleville sekä ulkona liikkuville henkilöille, joita ei voida muuten riittävästi suojata.

 

Väestösuojelusuunnittelija Jari Markkasen mukaan väestösuojaa voidaan käyttää kolmella eri tavalla. Suojaan tuleva ilma voidaan suodattaa siltä varalta, että ulkoilmassa olisi ihmisille haitallisia partikkeleita, kuten kaasua. Esimerkiksi ilmaiskuhälytyksen aikana hengitysilmaa ei puolestaan tarvitse välttämättä suodattaa ollenkaan. Kolmantena mahdollisuutena on tehdä suojasta täysi umpio enintään noin kuuden tunnin ajaksi, jolloin kaikki liike suojasta ulos ja sisään on estetty, mukaan lukien ilmanvaihto.

 

– Pelastuslaitos tiedottaa tarpeesta siirtyä suojaan ensisijaisesti radion ja tv:n välityksellä, Markkanen kertoo.

– Sotatilassa näiden lisäksi ilmahälyttimet ovat käytössä. Moni luulee hälytyksen tarkoittavan sitä, että on syytä siirtyä väestösuojaan. Normaaliolosuhteista hälytys tarkoittaa kuitenkin sisään suojautumista, eli ovien, ikkunoiden ja ilmastoinnin sulkemista ja radion seuraamista lisäohjeita varten. Poikkeustilassa hälytys kyllä tarkoittaa suoraan väestösuojaan siirtymistä.

 

Markkasen mukaan jokaisen pitäisi myös osata valmistautua itse siltä varalta, että jotain sattuu esimerkiksi hankkimalla oma varanto joditabletteja.

 

Helsingin Pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala on Markkasen kanssa samaa mieltä, sillä yhteiskunnan resurssit priorisoidaan poikkeustilan aikana.

 

– Olemme eläneet niin pitkään hyvinvointiyhteisön kasvua, ettei moneltakaan löydy kotivaraa tai tietoa siitä missä lähin suoja on tai minne vaikkapa koulussa olevat lapset viedään suojaan, Hakala summaa.

 

Hänen mukaansa myös Helsingin reuna-alueet ovat ongelmallisia, sillä pientaloilla ei ole velvoitetta rakennuttaa väestösuojaa. Tämänhetkinen systeemi on Hakalan mielestä kuitenkin hyvä, mutta hän kehottaa ihmisiä silti ottamaan riittävästi selvää suojautumisesta odottamattoman tilanteen sattuessa.

Vastaa

Tuoreimmat