Nettiterapia toimii omahoitomuotona ja terapiana

sa_2016_web_640x250_02

 

Hoitotyö digitalisoituu. Nettiterapia on uusi hoitomuoto, johon potilaat tulevat lähetteellä. Robotin sijasta potilaan vastauksia lukee terapeutti.

 

Sonja Alanko on psykiatriseen hoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja. Hän työskentelee Jorvin akuuttipsykiatrian poliklinikalla ja kolmena päivänä viikossa  IT- ja Psykososiaalisten hoitojen nettiterapiassa.

 

Psykiatrisessa hoitotyössä kohdataan ihmisiä, joiden mieli on järkkynyt. Hoitajan työ päivystysvastaanotolla vaihtelee paljon, riippuen päivästä. Akuutissa psykoosissa oleva henkilö tulee itse tai hänet tuodaan psykiatriseen päivystykseen. Ensiavussa pyritään aina ymmärtämään, millainen henkilön tilanne on ja miten toimitaan. Potilas lähetetään eteenpäin, sillä akuuttipolille ei jäädä. Osa lähtee kotiin ja osa jää sairaalahoitoon.

 

– Työhön sisältyy somatiikan konsultaatiot, eli fyysisen sairauden vuoksi sairaalassa olevien henkinen tukeminen. Asiakkailla on vaikeita tilanteita ja ammatillista otetta tarvitaan esimerkiksi vakavan sairauden, menetyksen tai onnettomuuden kohdatessa, Sonja kuvailee.

 

”Työssä ilahduttaa, kun ihmisen elämä lähtee kohti parempaa”

 

Sonja Alanko ei ollut aluksi nettiterapia-ajatuksessa täysin mukana. Hän ajatteli, että terapiaa tehdään kasvokkain ja ihmisten välisessä kohtaamisessa. Perehdyttyään aiheeseen hän totesi, että uudistus on tärkeä, erilaisia vaihtoehtoja ja lähestymistapoja tarvitaan tällä hetkellä ja myös digitaaliset hoidot  tulevat kehittymään.

 

Nettiterapia perustuu kognitiiviseen terapiamalliin, jossa haitallisia tunnekokemuksia voidaan ajattelutapojen, käyttäytymisen ja toiminnan muutosten harjoittelulla muokata. Hoitoon asiakkaat tulevat lähetteellä. He käyvät omatoimisesti läpi heille suunniteltua ohjelmaa netissä ja vastaavat tehtäviin. Taustalla terapeutti seuraa hoitoa, joka toimii omahoitomallin tavoin.

 

– Työssä ilahduttaa, kun näkee liikahduksen, ja ihmisen elämä lähtee kohti parempaa. Tapahtuu jonkinlainen ymmärrys tai löytyy apukeino. Joskus se voi olla sitä, että löytyy oikea lääkitys tai ymmärrystä omaan sairauteen. Meillä suomalaisilla on mielialan hoidossa perinteinen hoitokeino alkoholi. Esimerkiksi  kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä se kuitenkin vahvistaa mielialan muutosta silloin, kun se on vaihtumassa. Jos pystyy rajaamaan alkoholin käyttöä, mieliala tasaantuu sitäkin kautta, Sonja kertoo.

 

Sairaaloiden alasajossa ihmiset jäivät heitteille

 

– Olen valmistunut 80-luvun loppupuolella. Silloin toimittiin hyvin sairaalavaltaisessa systeemissä, ihmisiä säilytettiin sairaaloissa. Suuria sairaaloita alettiin ajaa alas ja korostettiin avohoitoa. Sairaaloita lakkautettiin, mutta avohoitoa ei kehitetty riittävästi. Ihmiset jäivät heitteille. Yhteiskunnassa joudutaan miettimään rajapintoja. Sairaalassa tapahtuvaa hoitoa on vähennetty, mutta nyt ymmärretään, että tarvitaan myös välimuotoja, esimerkiksi paikkoja, joissa voi olla päivisin, Sonja toteaa.

 

Lyhytterapia toimii

 

Sonja Alanko on nähnyt työuransa aikana erilaisia hoitosuuntauksia, eikä halua olla yhden suuntauksen kannattaja. Hän toivoo, että pystyy lähestymään ihmisiä heidän omista lähtökohdista. Toisille on oltava enemmän pohtimista ja menneisyyden läpi käymistä.

 

– Kognitiivinen terapia lähtee siitä, että ihminen on ajatteleva ja tunteva olento. Opimme tietyt käyttäytymis- ja ajattelutavat, joita on kuitenkin mahdollista muuttaa. Ratkaisukeskeisessä terapiassa lähdetään vielä enemmän siitä, että ihminen löytää ratkaisun kun terapeutti tukee sen etsimisessä. Toiminnan ja ajattelun muutoksella löytyy parempi tulevaisuus.

 

Kuva ja teksti:

Vastaa

Tuoreimmat