HIFK-kapteeni Lennart ’Lennu’ Petrell on ylpeä seuran yhteisöllisyydestä ja perinteistä

HIFK-kapteeni Lennart ’Lennu’ Petrellin mielestä HIFK-faneissa on parasta muun muassa HIFK:n kannatuksen siirtyminen sukupolvelta toiselle./ Pekka Luokkala

33-vuotias laitahyökkääjä Lennart ’Lennu’ Petrell on jääkiekkoseura Helsingin IFK:n kapteeni. Petrellin mielestä HIFK:n fanitoiminnassa on parasta sen siirtyminen sukupolvelta toiselle ja kannustaminen vaikeinakin aikoina.

 

Ensimmäiset liigapelit jäivät hyvin mieleen

 

Lennart Petrell debytoi jääkiekon SM-liigassa kaudella 2003-2004. Kaksi ensimmäistä peliä pelattiin vieraissa. Ensimmäisestä pelistään Tampereella hän ei muista paljoa.

 

– Kyllä sen fiiliksen ja sen jännityksen, mikä siinä ekassa pelissä oli, niin sen muistaa kyllä varmasti. Ei varmaan mitään suuria yksityiskohtia muista, ne on kaikki vähän niinku sulautunu siihen, Petrell muistelee.

 

Ensimmäinen kotipelikin historiallisella Helsingin jäähallilla, Nordenskiöldinkadulla, tuntui upealta. Pienenä poikana Petrell oli käynyt katsomassa seuran pelejä paikan päällä, ja ennen liigapelejä hän pelasi ’Nordiksella’ A-junioreissa.

 

– Kyllä se oli aika erilainen kokemus sitten, kun pääsi liigapeliin tänne näin. Kyllä ne ekat pelit ovat mieleen jääneet, vaikka ehkä jännitys on tehnyt sen, ettei niitä yksityiskohtia hirveästi sieltä muista.

 

Tukea ja kannustusta heti alusta saakka

 

HIFK:n kotiyleisö otti alkuaikoina Petrellin hyvin vastaan. Petrell arvelee, että ehkä hänen pelityylinsä on aina ollut sellainen, mikä sopii sekä seuraan että sen pelipaitaankin.  Ennen joulua hän pelasi Nordiksella kolme ottelua, ja joulun aikaan lähti alle 20-vuotiaiden kotikisoihin.

 

– Sitten se, että mä olin niin pitkään ollut HIFK:ssa, junioreissa, ja kaikki, niin tosi hyvin ollaan otettu alusta asti vastaan. Mä luulen, että olin aika pidetty pelaaja ihan niistä ekoista matseista lähtien. Sitten tietty se, että sai vähän muuallekin nimeä nuorten MM-kisojen aikaan, jotka myös pelattiin itse asiassa tässä samassa hallissa. Niin siitä se lähti. Tuntuu, että aika hyvin on saanut tukea ja kannustusta heti alusta saakka.

 

Paikat ovat muuttuneet, fanikulttuuri on pysynyt ennallaan

 

Muutamat Helsingin jäähallin katsomopaikat ovat muuttuneet sitten Petrellin alkuaikojen HIFK:ssa. Suoraan vastapäässä katsomostamme katsottuna oli silloin fanikatsomo, joka myöhemmin siirrettiin suoraan katsomon eteen seisomakatsomoksi. HIFK:n kannattajakunta ei ole kuitenkaan muuttunut.

 

– Kyllä meillä on aina ollut sellainen vankka kannattajakunta. Mä en koe, että siinä ois suurempia muutoksia tullut. Saattaa olla ihmisiä, jotka ovat istuneet samoilla paikoilla kausikorttilaisina 1960-luvulta saakka. Totta kai uusia naamoja tulee.

 

Välillä HIFK:n kausilla yleisökeskiarvo on parempi ja välillä huonompi.

 

– Totta kai ne peliesityksetkin vaikuttaa, mutta myös aika paljon se joukkue, mikä on jalkeilla. Mä koen, että meillä on aika vaativat fanit senkin suhteen, mutta ne myös kannustaa ylä -ja alamäissä. Mä luulen, että fanikulttuurin osalta me ollaan oltu sen verran ehkä pitkällä jo silloin, kun mä oon tullu, et mä en koe, että se ois suuremmin muuttunut. Totta kai pieniä lisäyksiä on tullut, mutta se fanikulttuuri on ollut jo silloin, kun mä aloitin kaudella 2003-2004. Se on ollut kyllä tosi hyvää silloin, ja on vieläkin.

 

HIFK-kannatusta sukupolvelta toiselle

 

Mikä on HIFK:n faneissa parasta?

 

– On mahtavaa kuulla, että se on semmoista, että HIFK:n kannatus siirtyy tavallaan sukupolvissa eteenpäin. Täällä saattaa olla jonkun nuoren isoisä, joka on käynyt katsomassa iäisyydet pelejä ja on tuonut sitten omat lapsensa, joka on taas tuonut omat lapsensa peleihin, Petrell kertoo.

 

– Se on tietyllä tavalla suurempaa kuin se, että tullaan vaan silloin tällöin peleihin katsomaan. Se on mun mielestä upeaa, että yhteisöllisyys jatkuu vanhemmilta lapsille.

 

HIFK on onnistunut myös innostamaan uusiakin ihmisiä tulemaan Nordikselle, jossa he eivät ole aiemmin vielä käyneet katsomassa pelejä.

 

– Ehkä ne perinteet, joita tässä hallissa ja seurassa on, ne on mun mielestä ehkä se hienoin asia.

 

Enemmän jääkiekon seuraamista entisten pelikavereiden kautta

 

Ennen Petrell seurasi NHL:ää enemmänkin. Nyt sen seuraaminen on vähentynyt.

 

– Nykyään tuntuu, että tosta jääkiekosta saa sillei ihan tarpeeksi, ’Lennu’ naurahtaa.

 

– Ulkomaisista seuroista seuraan niitä, missä kavereita pelaa. Jonkin verran Sveitsin liigaa, Ruotsin liigaa ja vähän NHL:ää, mutta enemmän ehkä niiden entisten pelikavereiden kautta seuraan jääkiekkoa. En mitään joukkueita.

 

Serkku esikuvana

 

Petrellin ensimmäinen idoli, esikuva jääkiekossa oli hänen kuusi vuotta vanhempi serkkunsa Joni. Pienenä poikana Petrell kävi katsomassa hänen pelejään, ja halusi myös alkaa pelaamaan jääkiekkoa serkkunsa takia.

 

– Tosi pitkään seurasin hänen pelejään, ja kävin aina kun mahdollista katsomassa. Se on varmaan suurin syy, miksi mä aloitin jääkiekon pelaamisen. Mä katoin niin paljon Jonia ylöspäin.

 

Toki myös kotimaiset jääkiekkolegendat, Jari Kurri ja Teemu Selänne, ovat olleet Lennartin idoleita. HIFK:stakin löytyy esikuvia.

 

– Varmaan Pepe Lehtonen, Mika ’Kölli’ Kortelainen, Sakari Lindfors ovat olleet sellaisia, ja sitten totta kai Ville Peltonen. Siinä on varmaan ne mun lapsuus –ja nuoruusajan idolit.

 

Yhteisöllisyys ja perinteet valttia HIFK:ssa

 

Petrell kokee yhteisöllisyyden olevan läsnä Helsingin jäähallilla.

 

– Aina kun tulee pelitapahtumia samalla lailla kuin arkena me pelaajat pyöritään täällä, niin täällä ovat kaikki hallin työntekijöistä pelaajiin tuttuja toisilleen. Tuntuu siltä, että yhdessä tehdään, ja se välittyy myös pelitapahtumissa. Yhteisöllisyys on aika vahvasti läsnä täällä.

 

Toinen huomionarvoinen asia HIFK:ssa on seuran perinteet.

 

– Sellaista seuraa ei ole jääkiekossa Suomessa kuin muutamassa paikassa. Tämä on yksi ja Helsingissä ainoa seura.

 

Teksti ja kuva: Pekka Luokkala

 

Vastaa

Tuoreimmat