Helsinki – asunnottomuuden laaja kirjo

Monille meistä asunto on lähes itsestäänselvyys. Tätä se ei kuitenkaan ole kaikille.

Asunnottomuus ei ole ongelma vain henkilölle itselleen, vaan suuri yhteiskunnallinen rasite, joka voi koitua kunnille hyvinkin kalliiksi. Merkittäviä asunnottomuuden aiheuttajia ovat asuntojen kalliit hinnat sekä tuloerot. Asumisen rahoitus -ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan Suomessa oli vuoden 2016 lopulla noin 6 650 yksin elävää asunnotonta ja heistä pitkäaikaisia asunnottomia oli 2 050. Asunnottomia perheitä oli 325.

Helsingin Sanomien 13.08.2016 mukaan kaksi kolmasosaa asunnottomista asuu pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asunnottomuus lisääntyi vuonna 2015, mutta ARA:n vuoden 2017 alussa julkaistussa asuntomarkkinakyselyssä vuonna 2016 yksin elävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä noin 500 henkilöllä edellisestä vuodesta.

Asunnottomuuteen joutumista lisääviä tekijöitä ovat muun muassa kotiväkivalta, köyhyys, työttömäksi jääminen, asumisen kalleus, päihderiippuvuudet, terveydenhuollon puutteet, vankeudesta vapautuminen ja kasvatuskodissa asuminen. Kasvatuskodissa asuvien asunnottomuus on jopa kahdeksan kertaa todennäköisempää, kuin henkilön, joka omaa tavanomaisen perhetaustan.

Välillä on ehkä vaikea ymmärtää, että myös työssäkäyvä ihminen voi olla asunnoton. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan 33-vuotiaasta helsinkiläismiehestä, jonka vuositulot ovat noin 40 000 euroa vuodessa ja on silti asunnoton. Syynä tähän on omien sanojensa mukaan “nuoruuden tyhmyydet”. Ulosottovelat ovat maksettu, mutta luottotietorekisteriin jäi maksuhäiriömerkintä. Jo yksi maksuhäiriömerkintä voi pilata mahdollisuudet asunnon vuokraamiseen.

Myös työssäkäyvä voi olla asunnoton.

Nuorten asunnottomuus on nouseva ilmiö

Usein huomiotta jäävä ongelma on nuorten asunnottomuus, joka usein jää piiloon. Viime vuosikymmenen aikana nuorten asumisongelmat ovat jopa kaksinkertaistuneet. Nuorten asunnottomuusjaksot ovat usein lyhyempiä verrattuna muun väestön asunnottomuuteen. Tämä on yksi syy siihen, miksi nuorten asunnottomuuden havaitseminen voi joskus olla vaikeaa.

Nuorten asunnottomuus on viime vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertaistunut.

Nuorten asunnottomuus voi esimerkiksi johtua siitä, ettei opiskelija-asuntoja ole tarjolla riittävästi. Lukukausien alkaessa moni nuori jää asunnottomaksi. Nuorten asunnottomuus voi myös kantautua raskaammista asioista, kuten perheväkivallasta tai muista ongelmista perheen sisällä.

Asunnottomaksi joutuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen joutuisi viettämään yönsä kaduilla. Yösijoja on monia kymmeniä useilla eri paikkakunnilla. Myös nuorille on olemassa väliaikaisia yöpymispaikkoja. Yksi tällaisista on Punaisen Ristin Nuorten Turvatalo, joka löytyy Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Turusta ja Tampereelta.

Turvatalo tarjoaa apua niin pieniin kuin suuriinkin kriiseihin

Nuorten Turvatalon tehtävänä on auttaa 12-21-vuotiaita nuoria sekä heidän perheitään elämän kriisitilanteissa. Turvatalo tarjoaa keskusteluapua, jonka lisäksi mahdollista on myös saada tukea itsenäistymiseen, päivärytmin palautusta, läheisneuvonpitoa sekä ystävä -ja ryhmätoimintaa. Tämän lisäksi nuoren on mahdollista hakeutua väliaikaiseen yöpymispaikkaan. Turvatalo tarjoaa apua nuorelle ja perheelle niin pieniin kuin suuriinkin kriiseihin.

 

Sofia Väänänen

Vastaa

Tuoreimmat