Asunnottomuus maahanmuuttajien haasteena

 

leveakuvaasunoton

 

YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietettiin lokakuun 17. päivä.

Vuodesta 2002 Suomessa päivää on vietetty Asunnottomien yön merkeissä. Asunnottomien yö on kansalaisliike, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Tänä vuonna monikulttuurisuusjärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry. järjesti tapahtuman Pasilan kirjastossa, osana Asunnottomien yön tapahtumatarjontaa, jossa asunnottomuutta tarkasteltiin maahanmuuttajien näkökulmasta.

 

Monihelin toiminnan tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien ja uussuomalaisten tasa-arvoa ja moninaisuutta Suomessa, ja tänä vuonna startanneen Katto-hankkeen toiminnan tarkoitus on ehkäistä maahanmuuttajien asunnottomuutta Suomessa. Hanke on kolmivuotinen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Konkreettisella tasolla työ on asiakkaiden ohjaamista jo olemassa olevien neuvontapalveluiden pariin.

 

“Alunperin ajateltiin, että perustetaan neuvontapiste maahanmuuttajille. Kun kartoitimme toimijakenttää, totesimme että palveluita on jo paljon ja haasteena se, löytävätkö asiakkaat niiden pariin ja pystytäänkö heitä siellä palvelemaan”, kertoo Katto-projektin projektikoordinaattori Tuija Mustajärvi.

 

leveetuija

Tuija Mustajärvi toimii Katto-hankkeen projektikoordinaattorina.

Projektin pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, jota pyritään toteuttamaan maahanmuuttajayhdistysten jäsenjärjestöissä, joita Monihelillä on noin 90.
“Järjestämme tapahtumia, koulutuksia ja tuotamme materiaalia järjestöjen käyttöön useilla eri kielillä”, Mustajärvi luettelee yhdistyksen tapoja tarjota apua asumiseen liittyvissä ongelmissa.

 

Asunnottomien yönä paikalla on myös ”fasilitaattoreita” eli tulkkausapua antavia, joiden tehtävä on auttaa asumiseen liittyvissä kysymyksissä avun tarvitsijan äidinkielellä. Lisäksi paikalla on Helsingin Kaupungin asuntojen Pasilan alueen asukaskummeja, jotka neuvovat, kuinka pitää naapurisopua yllä ja kuinka elämä kerrostalossa sujuu, kun samassa talossa kulttuurit sekoittuvat. Illan paneelikeskusteluun paikalle on kutsuttu kokemusasijantuntijaksi Allan Chombela, joka on ollut asunnottomana vajaan vuoden.

 

allanlevee

Allan Chombela on asunut Suomessa 20 vuotta.

 

“Ensimmäinen kysymys vuokranantajilta on aina, että oletko töissä ja onko se paikka vakituinen. Jos työ on keikkatyö tai jos olet nuori, päälle 20-vuotias mutta alle 30, on asunnon saanti hankalaa”, Chombela kuvailee asunnon hakemisen haasteita omien kokemustensa pohjalta.

 

“Rasismia kohtaa erityisesti yksityisillä markkinoilla. Kun vuokranantajien kanssa juttelee puhelimessa, ne vaikuttaa tosi kiinnostuneilta. Kun menen tapaamiseen ne aina sanoo, että puhuin niin hyvää suomea, että ne luuli että mä olen suomalainen. Sen jälkeen niistä ei enää ikinä kuulu mitään”.

 

pullaa

Asunnottomien yössä oli paljon ulkotapahtumia konserteista kahvitarjoiluun.

 

Maahanmuuton monet kasvot

 

“Maahanmuuttajuus on laaja käsite, samoin maahanmuuttajien asunnottomuus. Toisen polven maahanmuuttajat, jotka ovat syntyneet Suomessa ja puhuvat suomen kieltä äidinkielenään saattavat kohdata etnistä syrjintää. Uutena ryhmänä ovat tulossa turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja joutuvat etsimään asuntoja vapailta markkinoilta, sillä kuntapaikkoja on rajoitusti. Oma ryhmänsä on vielä paperittomat eli he, jotka saavat kielteisen oleskelulupapäätöksen ja päättävät siitä huolimatta jäädä maahan”, Mustajärvi listaa.
Ratkaistaanko maahanmuuttajien asunnottomuus muutaman tulevan vuoden aikana?

“Maahanmuuttajien asunnottomuus ja asunnottomuus yleensä tulee varmasti olemaan tapetilla vielä tulevaisuudessakin. Nyt turvapaikanhakijoiden tullessa tilanne todennäköisesti vielä vaikeutuu. Tähän tarvitaan apuja myös valtiovallan taholta, sillä mikään järjestöhanke ei ratkaise näin suuria asioita yksin tai edes muiden järjestöjen kanssa”.

 

TEKSTI: JANICA SAXELIN

TEKSTI:
JANICA SAXELIN

KUVAT: IIRIS ARJANNE

KUVAT:
IIRIS ARJANNE

Vastaa

Tuoreimmat