Arvostuksen puute – naisurheilun ikiaikainen taakka

 

Vastakkainasettelu mies- ja naisurheilun välillä herättää urheilumaailmassa aina aika ajoin suuriakin tunteita. Useinhan asiaa pohditaan lähinnä yleisellä tasolla vetoamalla yksinkertaisesti sukupuolten välisiin fyysisiin eroihin, menemättä sen syvemmälle asiassa. Kuitenkin väite siitä, että naisurheilu ei kiinnosta ketään johtuen vaikkapa tulosurheilussa heikommista suorituksista, ei pidä paikkaansa. Naisurheilulle on takuuvarmasti urheilukentässä oma paikkansa ja se onkin kehittynyt viimeisten kymmenien vuosien aikana valtavin harppauksin ehkä jopa miesurheiluakin nopeammin ja muuttunut ammattimaisemmaksi useissa lajeissa.

 

Sponsorinäkökulmasta naisurheilu on myös usein jopa kiinnostavampaa kuin miesurheilu, koska naiset koetaan monesti paremmiksi roolimalleiksi ja keulakuviksi suurelle yleisölle kuin vaikkapa takavuosien yrmeät suomalaiset keihäänheittäjämiehet Kimmo Kinnunen ja Seppo Räty etunenässä. Naisurheilu ja yksittäiset naisurheilijat tarvitsevat tähän näkyvyyden lisäämiseen kuitenkin median apua, jotta heidän kaipaamaansa näkyvyys sponsorien silmissä olisi saavutettavissa.

Naisurheilulle on urheilukentässä oma paikkansa(Kuva:Pixabay)

 

Media ikävä kyllä kuitenkin ottaa tässä monesti ikiaikaisen näkökulman, jossa se keskittyy ainoastaan naisurheilijoiden ulkonäköön. Tähän tamperelainen aitajuoksija Noora Toivo otti blogipostauksessaan muutama vuosi sitten voimakkaasti kantaa todetessaan, että ” Ilmeisesti kun puhutaan naisten huippu-urheilusta, maata mullistavinta on se tiukka perse ja kaunis rusketus”. Tämä liittynee varmaankin siihen, että urheilumedia (ja media yleensäkin) on hyvin maskuliininen ja pyrkii välillä valitsemaan sen helpoimman tien miellyttäessään lukijoitaan ja seuraajiaan, mutta asia on viime vuosikymmeninä ollut muuttumassa – ja jo osittain muuttunutkin.

 

Miten tätä sitten voitaisiin isommassa kuvassa muuttaa? No, urheilu kehittyy luonnollisesti ympäröivän yhteiskunnan mukana, eikä naisten takavuosia keskeisempi rooli yleensäkin yhteiskunnassa voi olla näkymättä ajan kuluessa myös urheilussa. Naisurheilu kaipaa keulakuvikseen vahvoja esikuvia, jotka murtavat vanhoja myyttejä siitä, etteivätkö naiset voisi olla kovia ja vakavasti otettavia ammattilaisia omissa lajeissaan.  Hyviä esimerkkejä naisurheilun kuvaa muuttaneista urheilijanaisista Suomessa löytyy useita, vaikkapa jo vuosikausia maailman huipulla ollut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, Rion olympialaisten ainoan suomalaismitalin tuonut nyrkkeilijä Mira Potkonen tai entinen suunnistaja Minna Kauppi.

 

Suuri vastuu tämän ikiaikaisen ongelman muuttamiseen on myös laadukkaalla urheilujournalismilla, jonka velvollisuutena on antaa urheilua seuraavalle massalle uusia, aiemmin ehkä piilossa olleita näkökulmia ja tulokulmia naisurheiluun ja näin antaa oma panoksensa tässä hienossa osassa urheilumaailmaa.

 

 

 

Vastaa

Tuoreimmat