50 vuotta vapaan ja kokeilunhaluisen teatterin puolesta: “Teatteri toimii yhteiskunnan peilinä”

 

 

On vuosi 1980 ja Helsingissä teatterikulttuuri on murroksessa. Eletään vahvan talouden vuosia ja teatterimaailmakin on alkanut ottaa isoja askelia kohti kaupallisempaa toimintaa. Samalla myös kokeellisuus ja oman ilmaisun kehittäminen nousevat keskeisiksi asioiksi teatterin sisällä.

 

 

80-luvulla monet teatterilaitokset innostuivat demokraattisemmasta tavasta johtaa teatteria. Hyvänä esimerkkinä toimii Helsingin vanhin vapaa teatteriryhmä, Ryhmäteatteri.

 

 

“Kun tulin Ryhmikseen 80-luvulla, ideana oli tehdä näyttelijälähtöistä ja demokraattista teatteria, ei niin, että teatterin johtaja tekee kaikki päätökset”, kertoo Vesa Vierikko, joka on näytellyt useita kertoja Ryhmäteatterilla.

 

 

Vierikko on tehnyt pitkää uraa näyttelijänä 80-luvulta lähtien ja ollut myös näyttelijäntyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Ryhmäteatterilla hän nykyään työskentelee freelancer-näyttelijänä, mutta on toiminut instituutiossa pitkään. Työyhteisössä vetää puoleensa yhteisöllisyys ja kokeilunvapaus.

 

 

 

Ryhmäteatteri sijaitsee Helsinginkadulla Kallion sydämessä. Kuva: Wikipedia

 

 

“Ryhmiksellä me ollaan tehty esityksiä laidasta laitaan”, hän kertoo.

 

 

“Välillä tehdään jotain ihan Pelle Hermanni -materiaalia, kun taas välillä Karamazovin veljeksiä ja Oscar Wildeä”, Vierikko jatkaa.

 

 

 

“Ei teatteriesityksen tarvitse opettaa”

 

Ennen 80-luvun kokeilunhaluisuuden aaltoa, monet teatterit pitivät ohjelmistossaan kasan eeppisiä ja opetuksellisia näytelmiä.

 

 

“Opetus kertoi aina, mikä oli oikein ja mikä väärin, mikä oli minusta väärin”, Vierikko toteaa.

 

 

“Ei minusta teatteriesityksen tarvitse opettaa. Oleellisempaa on, että siinä on välillä jotain, mikä vie mukaansa”, hän jatkaa.

 

 

“Jokainen saa poimia esityksestä, mitä itse haluaa ja mitä itse ymmärtää”

 

 

 

Suomenlinnan kesäteatterissa 2017 Ryhmäteatteri esitti Seitsemän Veljestä-näytelmän. Kuva: Tanja Ahola

 

Työporukan kannustimena hyvä yhteisö eikä rahallinen voitto

 

Ryhmäteatteri syntyi vuonna 1967 eli täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vaikka teatterikulttuuri onkin television ja ajan myötä kokenut laskuja ja nousuja, Vierikko uskoo instituution säilyvän ja elävän vielä pitkälle.

 

 

“Täytyy olla tyhmä, että rikkoisi Ryhmäteatterin jatkumon”, hän sanoo.

 

 

“Kyllä se vielä 100-vuotiaaksi elää, kunhan avustukset ja rahoitukset säilyvät”

 

 

“Ryhmäteatteri on toiminut hyvin pienilläkin budjeteilla, sillä työporukan motivaattorina toimii enemmänkin hyvä yhteisö kuin rahallinen voitto”, Vierikko jatkaa.

 

 

Työyhteisön hyvässä hengessä hän korostaa yhteisöllisyyttä ja ihmisten tuntemusta.

 

 

“Kun työpaikasta tulee ikään kuin toinen koti, suojamekanismit voidaan pudottaa ja keskittyä siihen, mitä oikeasti ollaan tekemässä”, Vierikko toteaa.

 

 

 

 

Näyttelijät Robin Svartström ja Taisto Oksanen metsästävät syöpäläistä näytelmässä Muodonmuutos vuonna 2017. Kuva: Mitro Härkönen

 

 

 

“Teatteri toimii aina yhteiskunnan peilinä”

 

Teatteri on yksi ihmiskunnan vanhimmista ilmaisukeinoista. Heimoaikojen iltanuotioiden tarina- ja laulutuokioista liikuttiin ajan myötä ilmaisemaan itseään teatterilavoille ja myöhemmin osa siitä siirtyi myös televisioon.

 

 

“Teatteri elää sillä, että se muuttuu kokoajan ja sillä se elää vielä pitkälle”, Vierikko kertoo.

 

 

“Teatterilaitoksille on tärkeää, että taiteellinen henkilökunta vaihtuu aika-ajoin”, hän jatkaa.

 

 

Ryhmäteatterin agendana on luoda ja edistää sellaisia arvoja, jotka rohkaisevat ihmistä ottamaan vastuuta itsestään ja yhteisöstä.

 

 

“Teatteri mielestäni aina toimii yhteiskunnan peilinä”, Vierikko toteaa.

 

 

“Tosin se saa olla vääristynyt peili, näkökulmat saa ja niiden pitää vaihdella”, hän lisää.

 

 

 

 

Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmästä vuodelta 2015. Näytelmässä käsiteltiin Suomen poliittista kenttää ja sen pimeitä puolia. Kuva: Ilkka Saastamoinen

 

 

 

 

50-vuotias Ryhmäteatteri tarkastelee yhteiskuntaa syöpäläisten kautta

 

 

 

Juhlavuoden ohjelmistossa Ryhmäteatterilla on tarjolla Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän Muodonmuutos. Tämä Franz Kafkan novelliin perustuva “selkärangaton komedia” sisältää latauksen yhteiskunnallista satiiria nykypäivän maailmasta.

 

 

Vesa Vierikko näyttelee Muodonmuutoksessa pääosaa eli Keijoa, joka huomaa muuttuneensa yllättäen yhteiskunnan syöpäläiseksi. Keijon tapauksessa tavallinen merkonomi jää maailman vauhdista jälkeen, minkä seurauksena hän menettää työpaikkansa ja vaimonsa.

 

 

Keijo kohtaa yhteiskunnan systeemin muun muassa reseptilääkkeiden ja toisten syöpäläisten kanssa.

 

 

“Muodonmuutoksessa nämä syöpäläiset ovat suurin osa syyttömiä ahdinkoonsa”, Vierikko kommentoi.

 

 

 

Kuvassa Keijo (Vesa Vierikko) kohtaa kadulla notkuvan Mirjamin (Minna Suuronen). Kuva: Mitro Härkönen

 

 

 

“Näytelmässä näkee sitä samaa elämää, mitä tuossa Helsinginkadullakin tapahtuu”, hän jatkaa.

 

 

“On avioeroja, talouskriisejä ja kaikenlaista, mitä voi tapahtua kenelle tahansa ja se voi johtaa yhteiskunnan rattaista tipahtamiseen”, Vierikko toteaa.

 

 

Näytelmä jakaa paljon näkökulmia yhteiskunnan hierarkiasta huono-osaisista vallanpitäjiin. Keskeisimpänä sanomana näytelmässä Vierikon mielestä toimii elämän arvaamattomuus.

 

 

“Älä halveksi heikkoa, koskaan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu”

 

 

 

 

 

TEKSTI

Vastaa

Tuoreimmat